Suomen EUBG-osasto aloittaa korkean valmiuden vuoronsa heinäkuun alussa
- Tietoja
- Julkaistu: 30.06.2020
- Kirjoittanut PV/HOW
- Kategoria: Uutiset
Suomi asettaa sotilasosaston korkeaan valmiuteen osana Saksan johtaman EU:n taisteluosaston (European Union Battle Group, EUBG) valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2020.
Suomen asettama korkean valmiuden osasto sisältää panssaritiedustelujoukkueen, jonka osana minilennokkiryhmän, esikuntaupseereita ja kansallisen tukielementin. Joukon kokonaisvahvuus on 80 sotilasta, ja se koostuu pääasiassa reserviläisistä.
Heinäkuusta alkava valmiusaika sitouttaa EUBG-osaston nopeaan lähtövalmiuteen. Korkeassa valmiudessa olo tarkoittaa, että joukon materiaali ja ajoneuvot ovat kuljetusvalmiina ja henkilöstö tavoitettavissa.
Taisteluosastoon osallistuvat Saksan ja Suomen lisäksi Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Kroatia, Latvia, Ruotsi ja Tšekki. Taisteluosaston kokonaisvahvuus on noin 4 100 sotilasta.
Suomalaisen pääjoukon koulutus aloitettiin tammikuussa Porin prikaatissa Säkylässä. Koulutusvaihe kesti huhtikuun loppuun. Koronan vuoksi perutun European Challenge 2020 -harjoituksen korvaava harjoitus järjestettiin 13.3.–1.4.2020 Suomessa. Joukon suorituskyvyn arvioinnissa on hyödynnetty Naton NEL1-tason arviointikriteereitä.
Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin aiemmin yhteensä kuusi kertaa, ja kokemukset aiemmista valmiusvuoroon osallistumisista ovat myönteisiä. Vaikka toistaiseksi Euroopan taisteluosastoja ei ole käytetty operaatioihin, EU:n taisteluosastojen merkitys on tärkeä Suomen kriisinhallintavalmiuksien sekä Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
Suomen osallistumisesta taisteluosastoon on linjattu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (TP-UTVA) yhteisessä kokouksessa 19.6.2019.
Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea aloitti työnsä
- Tietoja
- Julkaistu: 12.06.2020
- Kirjoittanut UM/HOW
- Kategoria: Uutiset
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto asetti toimikaudelle 6.3.2020 - 28.2.2021 kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean. Komitea tulee laatimaan kokonaisvaltaisen, yli hallituskausien ulottuvan kriisinhallinnan tavoitelinjauksen toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi. Komiteatyön käynnistyminen viivästyi koronavirustilanteesta johtuen, mutta lähti liikkeelle 11.6. pidetyssä kokouksessa, jossa tehtiin katsaus Suomen kriisin-hallintaosallistumisen nykytilaan ja näkymiin.
Komitea selvittää, miten kansainvälinen turvallisuusympäristö ja kriisinhallinta ovat muuttuneet ja mitä vaatimuksia tämä asettaa Suomen kriisinhallintaosallistumiselle.
-Työn keskiössä on sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan kehittäminen. Kriisinhallintaa tarkastellaan kuitenkin osana laajempaa toimijoiden verkostoa, johon kuuluu myös rauhanvälityksen, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun toimijoita, toteaa komitean puheenjohtaja, poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori.
Komitean varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) korostaa, että komitean työssä on tärkeää huomioida kriisinhallinnan toimintaympäristön muutos. Terrorismi, ympäristöuhat sekä ilmastonmuutos lisäävät kriisinhallinnan tarvetta. Kansainvälisillä kriiseillä ja turvallisuusuhkilla on entistä useammin suoria vaikutuksia myös Suomen ja Euroopan sisäiseen turvallisuuteen. Koronavirustilanne on vaikuttanut kriisinhallintaoperaatioiden toimintaan. Pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia kansainväliseen kriisinhallintaan vasta arvioidaan.
Kriisien muuttumisen myötä myös toimijakenttä on laajentunut – YK operaatioiden rinnalle ovat nousseet EU:n ja Naton sekä maaryhmäpohjaisten koalitioiden toimeenpanemat operaatiot. Siviilikriisinhallinnassa myös Etyj on keskeinen toimija. Siviilien suojelu sekä ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden edistäminen ovat kansainvälisen kriisinhallinnan keskiössä.
Kansainvälinen kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on osallistunut kriisinhallintaan 1950 luvulta lähtien. Enimmillään Suomen osallistumistaso on ollut lähes 2000 rauhanturvaajaa ja kaikkiaan yli 50 000 suomalaista on osallistunut rauhanturvatehtäviin. Kriisinhallintatehtävien luonne on vuosikymmenten varrella muuttunut. Painopiste on siirtynyt valtioiden välisten konfliktien rauhoittamisesta valtioiden sisäisten konfliktien ratkaisupyrkimysten tukemiseen ja konfliktimaiden kapasiteetin vahvistamiseen.
Suomi osallistuu tällä hetkellä 10 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon noin 400 sotilaalla. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimii noin 120 suomalaista noin 20 operaatiossa ja sihteeristötehtävissä. Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahataso on noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Siviilikriisinhallinnan määrärahat ovat noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Komitean perustamisesta tiedotti Ulkoministeriö.
Hölkkäri golfaa kesäkuun lopussa - ilmoittaudu rauhanturvaajahenkiseen kisaan
- Tietoja
- Julkaistu: 01.06.2020
- Kirjoittanut HOW
- Kategoria: Uutiset
MITÄ?
Jo perinteeksi muodostunut Hölkkäri Golf
MISSÄ?
Hämeenlinnassa, kenttänä on Eversti
MILLOIN?
Lauantaina kesäkuun 27. päivä klo 1500 kuluvaa vuotta.
Perinteiset pelimuodot ovat:
Tasoituksellinen lyöntipeli 0-18,6 ja pistebogey 18,7-36. Korkeammallakin tasoituksella saa osallistua mutta 36 on korkein mikä otetaan huomioon.
Sivupeleinä lähimmäksi lippua, pisin drive ja paras scratch.
Myös naisten sarja pelataan jos osallistujia riittää. Samoin dependent-sarja pelataan jos osallistujia riittää
Vieraspelaajille hinta 60€ ja hintaan sisältyy ainakin green fee ja tulospalvelu (saunaan ja lounaaseen liittyvät rajoitukset selviää myöhemmin)
Ilmoittautumiset oheisen poikkeusaikojen kilpailuohjeiden mukaan: https://www.aulankogolf.fi/jasen/agkn-kilpailuohjeet-poikkeusaikana.html
Jos ilmoittautuminen linkin ohjeiden mukaan ei toimi niin spostilla paso ät holkkari.net viimeistään juhannushuurujen hälvettyä 22.6.2020. Jos ilmoittaudut Pasolle niin ilmoittautumisessa pitäisi olla vähintään seuraavat tiedot:
- Oma nimi
- Kotiseura
- Tarkka tasoitus
- Sähköpostisosoite
Reservin vääpelistä Vuoden rauhanturvaaja
- Tietoja
- Julkaistu: 29.05.2020
- Kirjoittanut HOW
- Kategoria: Uutiset
Suomen Rauhanturvaajaliiton hallitus on valinnut vuoden 2020 rauhanturvaajaksi 34-vuotiaan kriisinhallintaveteraani Henri Tienvieren.
Vuoden rauhanturvaaja julkistetaan perinteisesti YK:n kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä, jota vietetään vuosittain 29. toukokuuta.
Vääpeli Henri Tienvieri on 34-vuotias kokenut reserviläinen ja kriisinhallintatehtävien moniosaaja. Hän on esimerkillinen suomalainen reservin sotilas, joka on osoittanut kykenevänsä toimimaan erityisen paineen alla haastavissa olosuhteissa, josta on saanut kiitosta niin esimiehiltään kuin vertaisiltaankin.
Useissa operaatioissa, muun muassa Lähi-idässä, Balkanilla, Afganistanissa sekä kotimaassa EU:n taisteluosastossa palvellut Tienvieri on onnistuneesti siirtänyt käytäntöön saamansa koulutuksen sekä henkilökohtaiset ominaisuutensa. Kriisinhallintatehtävien lisäksi Tienvieri on toiminut määräaikaisena tilannepäivystäjänä operaatioiden johtoesikunnassa kotimaassa.
Vääpeli Tienvieri on sekä asenteeltaan että kokemukseltaan suomalaisen rauhanturvaajan esikuva. Tienvieressä yhdistyvät aito halu ja into ratkaista ilmi tulevat uudet haasteet, palvelustovereiden pyyteetön auttaminen sekä rautainen, suomalaisen asepalveluksen ja kriisinhallintakoulutuksen kautta saatu ammattitaito. Tienvieri on myös osoittanut olevansa erinomainen sotilastaitojen kouluttaja.
Tienvieri on ymmärtänyt fyysisen kunnon ylläpidon ja kehittämisen merkityksen osana henkistä jaksamista. Tämä erittäin myönteinen asenne liikuntaa kohtaan kumpuaa Tienvierin nuoruuden jääkiekkoharrastuksesta. Tätä positiivista ja kannustavaa viestiä liikunnan merkityksestä hän on jakanut myös palvelustovereilleen.
Palvelusvapaarajoitteita ryhdytään purkamaan asteittain
- Tietoja
- Julkaistu: 27.05.2020
- Kirjoittanut PV/HOW
- Kategoria: Uutiset
Maavoimien kriisinhallintaoperaatioiden henkilöstön palvelusvapaat keskeytettiin 16. maaliskuuta. Työmatkaliikenne Schengen-alueen sisällä on sallittu hallituksen päätöksen perusteella 14. toukokuuta alkaen. Tämän vuoksi myös kriisinhallintahenkilöstölle mahdollistetaan palvelusvapaita asteittain ja tietyillä rajoituksilla.
Palvelusvapailla edesautetaan kriisinhallintahenkilöstön jaksamista. Vapaiden myöntämistä harkitaan tapauskohtaisesti. Suunnittelussa huomioidaan operaatioalueen rajoitukset ja määräykset, sillä tilanteet voivat muuttua nopeasti.
Vapaata voidaan aluksi myöntää henkilöille, jotka ovat olleet operaatioalueella pitkään tai joilla on painavia tai pakottavia henkilökohtaisia syitä kotimaassa käynnille. Palvelusvapaat voivat alkaa 1. kesäkuuta jälkeen. Vapaata pyritään antamaan kaksi viikkoa. Palvelusvapaan ajan henkilö on kotona karanteenin kaltaisissa oloissa kuten muutkin ulkomailta Suomeen saapuvat.
– Tavoitteenamme on turvata suomalaisten sotilaiden terveys ja palvelusturvallisuus operaatioalueella ja estää COVID-19-koronaviruksen leviäminen maasta toiseen kriisinhallintahenkilöstön vaihdon ja palvelusvapaiden aikana, toteaa Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari.
Palvelusvapaarajoitteiden purkamisesta tai päättymisestä päätetään myöhemmin.
Lue palvelusvapaiden keskeyttämiseen liittyvä uutinen.
Artikkelit
- Pääkirjoitus: Avoimuus olisi ollut paikallaan
- MC Hölkkärin rt-henkinen tankosuunnistusjuhani 2020
- Olli Nurmen Ruutitynnyrin vartijat kertoo realistisesti nykyrauhanturvaamisesta - tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea
- SOK:n ajankohtais-, sekä historiakatsaus KFOR-operaatiosta nykyhetkellä vuonna 2020
- Erilainen historiikki tarjoaa todellisen näkökulman yhdistystoimintaan
HOWtiset
- Puolustusministeri Ylelle: Suomi poistuu Afganistanista tämän vuoden aikana
- Koronavirus jyllää suomalaisten rauhanturvaajien keskuudessa Libanonissa - osa rauhanturvaajista evakuoitiin kotimaahan
- Tervetuloa Hölkkärin kevätkokoukseen - kokous pidetään poikkeustilasta johtuen etäkokouksena
- Hölkkäri sai perinnön - Amerikanfaitterin rahoilla ostettiin miljoonalukaali Helsingistä
- IL: Suomalainen siviilikriisinhallinnan asiantuntija kuollut Keniassa