Kriisinhallintajoukko muuttuu Suomen osastoksi
- Tietoja
- Julkaistu: 15.01.2016
- Kirjoittanut PV, HOW
- Kategoria: Uutiset
Afganistanissa palvelevan suomalaisen joukon nimi muuttuu 16. tammikuuta 2016 Suomalaisesta kriisinhallintajoukosta Afganistanissa (SKJA) Suomen osastoksi Afganistanissa (SOA). Suomalainen osasto Afganistanissa jatkaa toimintaansa nykyisillä toiminta-alueillaan Mazar-e-Sharifissa ja Kabulissa.
Tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta linjasivat kokouksessaan 20. marraskuuta 2015, että Suomi jatkaa osallistumistaan Resolute Support -operaatioon Afganistanissa vuonna 2016 noin 40 sotilaan kokonaisvahvuudella. Suomalainen osasto muodostuu neuvonantajista, lääkintäryhmästä, esikuntaupseereista sekä kansallisesta huolto- ja tukiosasta.
Nimen muutoksen myötä myös kriisinhallintajoukon komentajan tehtävä poistuu suomalaisen joukon kokoonpanosta. Eversti Pertti Immonen on viimeinen Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan tehtävässä palveleva sotilas Afganistanissa.
Rauhanturvaajille oma veteraani-status
- Tietoja
- Julkaistu: 14.01.2016
- Kirjoittanut HOW
- Kategoria: Uutiset
Vuosien ajan on mietitty, pitäisikö rauhanturvatehtävissä palvelleille suomalaisille myöntää veteraani-status, kuten muissa Pohjoismaissa on tehty jo aikaa sitten. Nyt soutaminen ja huopaaminen on asian tiimoilta saatu siihen pisteeseen, että status on täyttä totta.
– Suomessa on tähän asti keskitytty veteraaniasioissa sotiemme veteraaneihin, mikä on ollut aivan oikein. He olivat aikoinaan puolustamassa maatamme ja rakensivat maan uudelleen sotien jälkeen. Meillä tilanne on siis veteraaniasioissa toisenlainen kuin muissa Pohjoismaissa, missä ei ole samanlaista veteraaniperintöä kuin meillä, kertoo Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Paavo Kiljunen.
Kiljusen mukaan nyt on sopiva aika ryhtyä puhumaan myös kriisinhallintaveteraaneista.
– Haluan korostaa, että tässä ei olla millään tavalla astumassa sotiemme veteraanien varpaille tai olla kärkkymässä heidän etujaan tai varojaan. Tämä on täysin eri asia.
Veteraanistatuksen myötä nykyisten ja entisten rauhanturvaajien tukiverkosto paranee.
– Asiaan liittyy muun muassa tapaturmalain uudistaminen, missä kriisinhallinta-asioihin tehdään oma lakinsa. Se on iso asia, mikä menee eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.
Mitä kriisinhallintaveteraanistatus sitten pitää sisällään?
– Sisällön laatiminen on vielä alkutekijöissään. Olemme miettineet etuisuuksien saamista julkishallinnon puolelta sekä yksityisiltä yrityksiltä. Etuisuudet voisivat olla valtakunnallisia tai sitten paikallisesti sovittuja.
Puolustusministeriö lähettää jokaiselle rauhanturvatehtävissä palvelleille henkilöille, joiden osoitetiedot ovat puolustusvoimien tiedossa, oman kriisinhallintaveteraanikortin jolla statuksen pystyy todistamaan. Korttien jakelu suoritetaan 8. joulukuuta 2016 mennessä. Mikäli osoite ei ole puolustusvoimien tiedossa, sen saa itselleen anomalla.
Entisenä rauhanturvaajana Kiljunen on itsekin veteraanistatusasiasta mielissään.
– Minusta tämä on tärkeä asia. Tämä on periaatteessa valtionhallinnon tunnustus jokaiselle palveluksessa olleelle henkilölle. Kaikkine lakimuutoksineen tästä on aikaa myöden apua muun muassa jälkihoidossa. Myös vammautumistapauksissa vältetään pitkät ja ikävät korvausprosessit, koska tämän uudistuksen myötä asiat ovat yksinkertaisempia ja selkeimpiä.
Kansainvälinen keskus kriisinhallintakoulutuksen koordinaattoriksi
- Tietoja
- Julkaistu: 12.01.2016
- Kirjoittanut Puolustusvoimat, HOW
- Kategoria: Uutiset
Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (FINCENT) on nimetty Naton ja kumppanimaiden kriisinhallintakoulutuksen koordinaattoriksi vuoden 2016 alusta.
FINCENT koordinoi vuoden 2016 alusta kriisinhallinnan koulutusta viidessäkymmenessä koulutuskeskuksessa, jotta keskusten opetussuunnitelmat ja koulutustarjonta vastaavat Naton vaatimuksia. Tavoite on jakaa hyvät käytänteet, yhdenmukaistaa vaatimustasoa ja selvittää puutteita koulutuksessa. Koordinointitehtävän lähtökohtana on kokonaisvaltainen kriisinhallinta.
Tehtävään sisältyy yhteistyövelvoite YK:n ja EU:n sekä muiden kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan osallistuvien yhteistyöosapuolten kanssa. YK ja EU soveltavat kriisinhallinnassa Naton standardeja.
Nato on kehittänyt koulutusjärjestelmäänsä Lissabonin huippukokouksesta 2010 alkaen. Naton neuvosto hyväksyi 22. joulukuuta 2015 jäsen- ja kumppanimaidensa kriisinhallintakoulutusta koskevan strategisen suunnitelman: FINCENT koordinoi nyt yhtä merkittävintä Naton koulutusalueista.
Puolustusvoimille koordinointitehtävä on mahdollisuus vaikuttaa maailmanlaajuisesti kriisinhallintakoulutukseen. Suomi saa tietoa ja parhaita käytäntöjä tukemaan kansallista suorituskykyä. Tehtävä on myös tunnustus Suomen osaamiselle kansainvälisen kriisinhallinnan koulutuksessa.
Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus FINCENT on maailman ensimmäinen rauhanturvaamisen koulutuskeskus. FINCENT on kouluttanut rauhanturvaajia eri maista jo vuodesta 1969.
YK:n rauhanturvaoperaatiotoimiston päällikkö vierailee Suomessa
- Tietoja
- Julkaistu: 12.01.2016
- Kirjoittanut Pääesikunta, HOW
- Kategoria: Uutiset
Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvan apulaispääsihteeri, rauhanturvaoperaatiotoimiston päällikkö, ranskalainen Hervé Ladsous vierailee Suomessa 14. - 15. tammikuuta 2016. Vierailun isäntänä on puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa.
Keskustelujen aiheina on muun muassa puolustusvoimien kansainvälinen yhteistyö ja osallistuminen kansainväliseen kriisihallintaan. Virallisten keskustelujen lisäksi Ladsous tutustuu Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) toimintaan sekä vierailee Maanpuolustuskorkeakoululla. Lisäksi Ladsous pitää Helsingin yliopistolla puheen Kansalaiselle maanpuolustuskurssiyhdistyksen jäsenille. Vierailuohjelmassa on myös tapaaminen ulkoministeri Timo Soinin kanssa sekä kohteliaisuuskäynti puolustusministeriössä sekä tasavallan presidentin kansliassa.
Merikarhu lähti seilaamaan kohti Kreikan ja Turkin rajaa
- Tietoja
- Julkaistu: 08.01.2016
- Kirjoittanut MTV, HOW
- Kategoria: Uutiset
Rajavartiolaiva Merikarhu turvaa kevään ajan Kreikan ja Turkin välistä merirajaa osana EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin operaatiota. Alus lähti matkaan torstaina Helsingistä kohti Välimerta.
Rajavalvontatehtävien lisäksi vartiolaiva rekisteröi ja haastattelee laittomasti maahan tulevia, kerää tietoa heidän käyttämistään reiteistä sekä yrittää paljastaa ja ottaa kiinni laittoman maahantulon järjestäjiä.
Vartiolaiva pelastaa myös merihätään joutuneita.
Eurooppaan saapui viime vuonna yli miljoona pakolaista ja siirtolaista. Heistä valtaosa eli yli 800 000 saapui Kreikkaan.
Frontex korvaa operaatioon osallistuvien jäsenmaiden kustannukset. Merikarhu tukee Kreikan viranomaisia Välimerellä huhtikuun loppuun.
Asiasta uutisoi muun muassa MTV.