BisserWisser istahti taasen virtaavien bittien äärelle ja aikoi rannalta ruikuttamisen sijaan kysyä asiaa tuntevalta taholta, että miten maa makaa. World Wide Werkosta löytyikin itse puolustusministeri Seppo Kääriäinen. BisserWisser: Suomi on mukana monissa elimissä ja ytimissä. Miten mielestänne kansainväliset tehtävät ja operaatiot tukevat omaa maanpuolustustamme?
Seppo Kääriäinen: Kansainväliset tehtävät tukevat erittäin hyvin kansallisen puolustuksemme kehittämistä. Saamme niissä arvokasta yhteiskokemusta, opimme työskentelemään yhdessä muiden maiden kanssa ja pystymme tältä pohjalta kehittämään kalustoamme ja järjestelmiämme entistä paremmin yhteensopiviksi. Osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön ja operaatioihin tuotamme omalta osaltamme turvallisuutta ja sitä kautta lisäämme vakautta koko maanosassamme ja kansainvälisessä yhteisössä.
BW: Maanpuolustuskoulutus Ry saa yhä enemmän vastuuta reserviläisten kouluttamisessa. Minkälaisen arvon te puolustusministerinä annatte MPKry:lle?
SK: Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa korostetaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitystä ja halutaan tässä suhteessa vahvistaa MPKry:n asemaa. Sille on kaavailtu merkittävää roolia selonteon myötä mahdollisesti perustettavien maakuntajoukkojen toiminnassa. MPKry on jo tähänkin saakka tehnyt erittäin merkittävää työtä maanpuolustuksen hyväksi ja ansaitsee siitä täyden tunnustuksen.BW: Suomalaiset rauhanturvaajat osallistuvat nyt EU:n tärkeimpään kriisinhallintaoperaatioon Bosniassa. Näettekö että Suomen tulee jatkossakin olla vahvasti mukana EU:n joukoissa?
SK: Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yksi yksimielisesti hyväksytyistä kulmakivistä on tiivis osallistuminen EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön sekä yhteiseen kriisinhallintaan. Bosniassa juuri käynnistynyt ALTHEA -operaatio on EU:n ensimmäinen laajamittainen rauhanturvaoperaatio ja siksi tärkeä tulevaisuuden kannalta. Suomi on sitoutunut olemaan mukana EU:n tämän tyyppisessä toiminnassa myös jatkossa. Meidän taidoillamme on EU:n sisällä paljon kysyntää.
BW: Ottawan sopimuksen allekirjoittaneet maat kieltävät henkilömiinojen käytön, valmistamisen, kehittämisen, varastoinnin ja niiden kuljettamisen. Kuitenkaan sellaiset maat kuin Israel ja Yhdysvallat, puhumattakaan Kiinasta, eivät ole sopimusta allekirjoittaneet. Kuinka tärkeänä itse näette koko sopimuksen ja sen uskottavuuden?
SK: Ottawan sopimus on yksi tärkeä mutta ei ainoa tapa toimia kansainvälisen miinaongelman poistamiseksi. Sopimuksen yksi puute on, että vaikka valtaosa maailman maista onkin liittynyt sopimukseen, noin 90 % maailman jalkaväkimiinoista on maissa, jotka ovat edelleen sopimuksen ulkopuolella. Ottawan sopimuksen lisäksi toimintaa miinaongelman ratkaisemiseksi tehdään myös YK:n alaisessa CCW -sopimuksessa, jossa Suomi on aktiivisesti mukana. Ottawan sopimuksen uskottavuus riippuu pidemmällä tähtäimellä siitä, miten keskeiset miinoja omistavat maat siihen suhtautuvat.
BW: Lopuksi voisin kysyä, että mitä vastaisitte esimerkiksi Colin Powellille hänen kysyessään miksi Suomea pidetään rauhanturvaamisen suurvaltana?
SK: Vastaisin niin kuin asia on. Viiden miljoonan asukkaan Suomella on 15.10.2004 vallitsevan tilanteen mukaan eri rauhanturvaoperaatioissa kaikkiaan lähes 1.100 henkeä. Luku on väestömäärään suhteutettuna EU:n korkein ja muistakin Euroopan maista samalle tasolle pääsee vain Norja. Lisäksi Suomella on oma rauhanturvaamiskäytäntönsä, jossa korostuu mm. mutkaton kanssakäyminen toiminta-alueidenpaikallisten asukkaiden kanssa.
