Kosovoon lähetetään pioneerijoukkue - pääosa juuri kotiutuneita valmiusjoukkokoulutuksen saaneita reserviläisiä

Tietoja

Julkaistu: 30.01.2023

Kirjoittanut PV/HOW

Kategoria: Uutiset

Tasavallan presidentin 25. marraskuuta 2022 tekemällä päätöksellä Suomi asettaa Naton johtamaan KFOR-operaatioon (Kosovo Force) pioneerijoukkueen sekä kansallisen tukiosan 1. helmikuuta 2023 alkaen. Operaatioon osallistuvan suomalaisen joukon vahvuus kasvaa noin 50 henkilöllä.

Kansallinen osallistumispäätös on tehty kahden vuoden ajaksi ja se on voimassa vuoden 2025 asti.

Tällä hetkellä operaatiossa palvelevat suomalaiset toimivat esikunta- ja yhteysupseereina KFOR:n esikunnassa Pristinassa sekä Drenasin alueella. Osastoa vahvennetaan helmikuun alusta alkaen pioneerijoukkueella sekä sen vaatimilla kansallisen tukielementin (NSE) tehtävien lisäyksellä. Henkilöstön kokonaisvahvuus kasvaa operaatiossa noin 70 henkilöön. 

Pioneerijoukkueen tehtävinä operaatiossa ovat liikkeen edistämistehtävät, jotka sisältävät teiden ylläpitoa, esteiden raivaamista sekä ojien ja kaivantojen ylitysten varmentamistehtäviä. Tehtäviin lukeutuu myös suojarakenteiden rakentamis- ja parannustyöt sekä miinojen ja räjähtämättömien ampumatarvikkeiden raivaaminen sekä CBRN (Chemical, Biological, Radiological, Nuclear) -tiedustelu- ja neuvonantotehtävät, pioneeriaselajin tehtävät joukonhallintatilanteessa sekä suojaus-, vartiointi- ja etsintätehtävät.

Kosovoon asetettava pioneerijoukkue muodostetaan pääosin Porin prikaatin kansainvälisissä valmiusjoukoissa varusmiespalveluksen saapumiserässä 2/22 suorittaneesta pioneerijoukkueesta. Alueelle asettava joukon varustaminen ja perehdyttäminen operaatioon on toteutettu Porin prikaatissa tammikuussa. Joukko keskitetään operaatioalueelle helmikuun alussa.

Vuonna 1999 perustetun Naton pitkäkestoisimman rauhanturvaoperaation, Kosovo Forcen tehtävänä on sotilaallisella läsnäolollaan estää vihamielisyydet ja taata rauha monietnisessä Kosovossa. KFOR tukee myös YK:n johtamaa ja koordinoimaa Kosovon väliaikaista siviilihallintoa, EULEX-siviilikriisinhallintaoperaatiota ja muita kansainvälisiä järjestöjä.

Suomi on osallistunut KFOR-operaatioon sen perustamisestä lähtien, ja operaatiossa on palvellut yhteensä noin 7300 suomalaista. KFOR-operaatiossa toimivat suomalaiset rauhanturvaajat muodostavat Suomalaisen osaston Kosovossa (SOK).

Merivoimat järjestää koe- ja valintatilaisuuden EU:n taisteluosastoon hakeneille

Tietoja

Julkaistu: 25.01.2023

Kirjoittanut PV/HOW

Kategoria: Uutiset

Merivoimat haki marras-joulukuussa 2022 reserviläisiä EU:n taisteluosastoon vuodelle 2024. Rekrytointi on edennyt ja tällä viikolla järjestään hakemusten perusteella kutsutuille reserviläisille koe- ja valintatilaisuus Upinniemessä sijaitsevassa Rannikkoprikaatissa. Koulutus käynnistyy kesällä 2023 ja osaston valmiusvuoro kestää vuoden 2024 tammi-kesäkuun ajan.

Reserviläiset ovat voineet hakea raivaajasukeltajatehtävien lisäksi muun muassa taloussuunnittelijan, ajoneuvoasentajan, tiedottajan, sotilaslääkärin tai sairaanhoitajan tehtäviä. Kaikkiin tehtäviin haetaan reserviläisiä, jotka ovat suorittaneet Suomen Puolustusvoimien varusmiespalveluksen. Kaikkien tehtäviin valittavien henkilöiden tulee läpäistä koe- ja valintatilaisuudessa Puolustusvoimien terveystarkastukset sekä suorittaa hyväksytysti 12 minuutin juoksutesti tehtävän vaativuustason mukaan.

Merivoimat asettaa vuonna 2024 toimintavalmiuteen EOD sukeltajaosaston, kansallisen tukielementin ja esikuntaupseereita osaksi EUBG24 (European Union Battle Group) monikansallista taisteluosastoa, jonka johtovaltiona toimii Ranska. Merivoimat rekrytoi taisteluosastoon asettavia henkilöitä Puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä ja reserviläisistä. 

EU:n taisteluosastot ovat unionin sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan ja sotilaallisen suorituskykyjen kehittämisen väline. Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä keinovalikoimaa kriisinhallinnassa. Tämän lisäksi taisteluosastot edesauttavat jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä. 

Yleisen kehyksen taisteluosastojen toiminnalle muodostaa vuonna 2004 hyväksytty EU:n taisteluosastokonsepti. Konseptin mukaan taisteluosastoa voitaisiin käyttää suhteellisen rajoitettuun ja taisteluosaston koon mukaan mitoitettuun tehtävään, jonka kesto on rajattu, enintään neljä kuukautta. Konsepti määrittelee, että taisteluosasto on keskitettävissä operaatioalueella päätöksestä kymmenen vuorokauden kuluessa. 

Puolustusvoimain komentajan tervehdys rauhanturvaajille

Tietoja

Julkaistu: 23.12.2022

Kirjoittanut Pekka Söderlund

Kategoria: Uutiset

Suomalaiset rauhanturvaajat,

Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut globaalia turvallistilannetta perustavanlaatuisesti ja pitkäaikaisesti.

Vaikka erityisesti länsimaissa huomion on Ukrainan sodassa, kriisinhallinnan merkitys ei ole maailmalla laantunut. Teidän vajaan neljänsadan suomalaisen rauhanturvaajan osallistuminen kymmeneen eri kriisinhallintaoperaatioon ympäri maailmaa kertoo rauhan turvaamisen ja rakentamisen tarpeesta myös tänään.

Te osoitatte kriisinhallintaoperaatioissa osaamistanne ja vahvistatte kuvaa puolustuskyvystämme. Suomalaiset tunnetaan tasapuolisina ja oikeudenmukaisina sotilaina. Tämän ansiosta Suomea arvostetaan operaatioalueilla paikallisten ihmisten ja muiden kriisinhallintajoukkojen keskuudessa.

Ukrainan sodalla on myös heijastusvaikutuksensa eri kriisinhallintaoperaatioihin. Turvallisuustilanne operaatioissa voi muutenkin muuttua nopeasti. Säännöllinen harjoittelu ja varautuminen yllätyksiin mahdollistaa toimimisen vaativissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Läheistenne ollessa kaukana omat palvelustoverinne ja yhdessä tekeminen antaa voimaa toimia henkisen ja fyysisen kuormituksen alla.

Rauhanturvaajat, kiitän teitä kuluneesta vuodesta ja arvokkaasta työstänne Suomen ja maailman turvallisuuden eteen.

Toivotan teille ja läheisillenne rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2023.

Timo Kivinen

Kenraali

Puolustusvoimain komentaja

Tasavallan presidentin tervehdys rauhanturvaajille

Tietoja

Julkaistu: 24.12.2022

Kirjoittanut Pekka Söderlund

Kategoria: Uutiset

Tällä hetkellä suomalaisia rauhanturvaajia palvelee yhdeksässä sotilaallisessa kriisinhallintatai sotilastarkkailuoperaatiossa. Käynnissä olevat tehtävät ovat tärkeä osa kansainvälistä vastuunkantoamme rauhan eteen. Rauhaa ei voi pakottaa, vaan se on rakennettava. Sen eteen on oltava valmis tekemään arkisia ja pieniä tekoja. Kenties tästä syystä monet Euroopassa tottuivat pitämään rauhaa jopa itsestäänselvyytenä.

Rauhan eteen on työskenneltävä joka ikinen päivä. Vaikka mahdollisuudet olisivat pienet ja työ vaatisi paljon ponnisteluja. Teiltä vaaditaan myös kylmähermoisuutta kuumissa olosuhteissa. Osallistuminen palvelee Suomen kansainvälisiä suhteita ja on osoitus Suomen halusta osallistua kansainvälisten ongelmien ratkaisuun.

Kriisien keskellä suomalainen sotilas on tunnettu luotettavuudesta ja yhteistyökyvystä. Kiitosta on kuulunut muilta operaatiokumppaneilta. Palvelukseenne ja kriisien kohtaamiseen teillä on hyvät eväät. Laadukas sotilaskoulutuksenne yhdistettynä muuhun kerryttämäänne osaamiseen ja kokemukseen sekä kunnioitus ja ymmärrys muita kulttuureja kohtaan antaa tälle vahvan pohjan.

Tätä perintöä te vaalitte parhaillaan eri mantereilla ja operaatioissa. Olette olleet valmiita palvelemaan haastavissakin tilanteissa muiden suojelemiseksi kaukana kotimaasta ja vieraassa ympäristössä. Paikalliset tarkkailevat näyttämäänne esimerkkiä jokainen päivä. Läsnäolonne mahdollistaa esimerkiksi sen, että lapset uskaltavat kulkea kouluun. Siinä, jos jossakin, on tulevaisuuden toivoa.

Kiitän teitä palveluksestanne kriisinhallintaoperaatioissa sekä arvokkaasta työstänne vakauden eteen eri puolilla maailmaa. Toivotan teille ja läheisillenne rauhallista joulua sekä kaikkea hyvää vuodelle 2023.

Sauli Niinistö

Tasavallan presidentti