Olli Nurmen Ruutitynnyrin vartijat kertoo realistisesti nykyrauhanturvaamisesta - tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea

Tietoja

Julkaistu: 04.08.2020

Kirjoittanut Pekka Söderlund

Kategoria: Pitkät jutut

Saatuani Olli Nurmen teoksen "Ruutitynnyrin vartijat" käsiini, odotin täysin toisenlaista tarinaa, mitä lopulta luin. Käsissäni ei ollutkaan päiväkirjamainen tarina maailmanrauhan eteen menetetystä vuodesta, vaan ihan oikea tietokirja.

Nurmi palveli Libanonin Unifil-operaatiossa hieman yli vuoden suomalaisten tiedotusupseerina 2012-2013. Nurmi oli osa noin 170 suomalaisen sotilaan joukkoa, jotka palvelivat irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa. Kyseisessä rotaatiossa Suomi teki muutaman vuoden tauon jälkeen paluun Libanoniin, joten haasteita riitti varsinkin rotaation alkuvaiheissa.

Nurmen teos vastaa siihen huutoon, mitä kriisinhallintatehtäviin haluavat nuoret todella janoavat: totuudenmukainen kirja nykyaikaisesta rauhanturvaamisesta. Aika ajoin kauppojen hyllyille ilmestyy teoksia, joissa muistellaan menneinä vuosikymmeninä tapahtuneita rauhanturvaamiseen liittyviä juttuja, mutta Nurmen kirja ei ole sellainen.

Toki, päiväkirjamaiset tekstinosat puskevat väkisinkin esiin, mutta se ei haittaa. Omakohtaiset kokemukset tuovat lisäväriä, ja itseasiassa juuri sitä lisämaustetta kirja tarvitsikin.

Nurmi avaa teoksessaan erinomaisesti Unifil-operaation taustoja. Melko puuduttavankin historian kertauksen jälkeen tarina lähtee kunnolla käyntiin.

Historia-osuuden lukeminen kuitenkin kannattaa, varsinkin jos lukijalla ei ole tietoa alueen historiasta. Kyseessä on kuitenkin 42-vuotias, väliaikaiseksi määritelty rauhanturvaamisoperaatio, joka jatkuu edelleen. Ilman historian tuntemusta kokonaiskuvaa olisi hankalaa, ellei jopa mahdotonta hahmottaa.

Silmiinpistävää teoksessa on Nurmen kuvaamat, kriittiset asiat operaatiota ja YK:ta kohtaan. Perinteisesti näissä julkaisuissa pidetään lippua yllä, "look good, do good" -henki vallitsee turhankin hallitsevana näissä julkaisuissa. Nurmi tekee kuitenkin toisin ja juuri nämä asiat tekevät kirjasta sen, miksi se kannattaakin lukea. Ainakin, jos haaveilee kriisinhallintaoperaatioon lähtemistä. Nurmi ei kaunistele asioita, vaan kirjoittaa ne kuten itse koki.

Myös Hölkkäri mainitaan kirjassa useampaankin otteeseen. Hölkkärin kautta levisi julkisuuteen suomalaisten leirissä olleita ongelmia. Muun muassa jallaepidemiat ja puutteet hygienia-asioissa teettivät tiedotusupseerille paljon lisätyötä asioiden tultua julki. Vaikka Hölkkärin kautta julkisuuteen levinneet asiat teettivätkin Nurmelle lisätöitä, hänen suhtautumisensa Hölkkäriin on ainakin kirjan sivuilla asiallinen. Sivuston Käiväräsanasto-osio kerää jopa kiitosta.

Kirjassa kurkistetaan myös Syyrian sisällissotaan, joka oli kesällä 2012 alkutekijöissään. Nurmi on saanut käyttöönsä Syyriassa sotilastarkkailijana palvelleen majuri Raine Pöntisen aineistoa ja myös majurin kokemuksia kerrotaan kirjassa. Syyrian räjähtämäisillään ollut ruutitynnyri aiheutti tiedotusupseeri Nurmelle omat haasteensa, sillä aihe oli Libanonissa tuolloin äärimmäisen herkkä. 

Kokonaisuutena "Ruutitynnyrin vartijat" on silmiä avaava teos, johon kannattaa tutustua. Tietokirjana teos avaa Libanonin tilannetta erinomaisesti myös sellaiselle lukijalle, joka ei ole palvellut Unifil-operaatiossa. Libanonissa vietetyn vuoden jälkeen Olli Nurmi on työskennellyt diplomaattina muun muassa Afganistanissa, joten miehellä on omakohtaista näkökulmaa myös toisenlaisesta toimintaympäristöstä.

MIKÄ:
Ruutitynnyrin vartijat
Kirjoittaja: Olli Nurmi
Julkaisuvuosi: 2020
Kustantaja: Avain
Sivumäärä: 299

Mandaatti jälleen katkolla - Libanonin jatkoista väännetään nyt tosissaan

Tietoja

Julkaistu: 15.07.2020

Kirjoittanut HOW

Kategoria: Uutiset

YK on jälleen päättämässä heinäkuussa UNIFIL-operaation mandaatin jatkamisesta.

Tällä kertaa päätös mandaatin jatkamisesta ei ole syntymässä helposti. Libanonin poliittisissa piireissä käydään tällä hetkellä kovaa keskustelua operaation jatkosta ja maan virallisesta kannasta. Määrätyt maan poliittiset tahot haluavat maan irtautuvan kaikista alueen konflikteista.

Israel on myös viime päivinä luonut painetta, sillä heidän mielestään UNIFIL ei toimi YK:n päätöslauselman 1701 mukaisesti ja estä Hezbollah järjestön aseellista toimintaa Litani-joen eteläpuolella.

Omat haasteet päätöksenteolle tulee myös Atlantin takaa, sillä diplomaattilähteet Washingtonista kertovat, että Yhdysvalloissa harkitaan UNIFIL-operaation ja Libanonin armeijan (LAF) rahoituksen lopettamista. Syynä tähän on Yhdysvaltojen toive laajentaa operaatiota Syyrian vastaiselle rajalle ja kun tämä esitys on sotinut Hezbollahin kantojen kanssa, niin laajennus yritykset ovat kaatuneet. Lisäksi Yhdysvaltojen mielestä UNIFIL:n ja LAF:n toimintamahdollisuudet alueella ovat tällä hetkellä huonot, koska Hezbollah estää operatiivisen toiminnan vastuualueen kylissä.

Rahoituksen lopettaminen aiheuttaisi rauhanturvajoukkojen supistamisen ja operatiivisen toiminnan vähentämistä.

Suomen EUBG-osasto aloittaa korkean valmiuden vuoronsa heinäkuun alussa

Tietoja

Julkaistu: 30.06.2020

Kirjoittanut PV/HOW

Kategoria: Uutiset

Suomi asettaa sotilasosaston korkeaan valmiuteen osana Saksan johtaman EU:n taisteluosaston (European Union Battle Group, EUBG) valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2020.

Suomen asettama korkean valmiuden osasto sisältää panssaritiedustelujoukkueen, jonka osana minilennokkiryhmän, esikuntaupseereita ja kansallisen tukielementin. Joukon kokonaisvahvuus on 80 sotilasta, ja se koostuu pääasiassa reserviläisistä. 

Heinäkuusta alkava valmiusaika sitouttaa EUBG-osaston nopeaan lähtövalmiuteen. Korkeassa valmiudessa olo tarkoittaa, että joukon materiaali ja ajoneuvot ovat kuljetusvalmiina ja henkilöstö tavoitettavissa.

Taisteluosastoon osallistuvat Saksan ja Suomen lisäksi Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Kroatia, Latvia, Ruotsi ja Tšekki. Taisteluosaston kokonaisvahvuus on noin 4 100 sotilasta.

Suomalaisen pääjoukon koulutus aloitettiin tammikuussa Porin prikaatissa Säkylässä. Koulutusvaihe kesti huhtikuun loppuun. Koronan vuoksi perutun European Challenge 2020 -harjoituksen korvaava harjoitus järjestettiin 13.3.–1.4.2020 Suomessa. Joukon suorituskyvyn arvioinnissa on hyödynnetty Naton NEL1-tason arviointikriteereitä.

Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin aiemmin yhteensä kuusi kertaa, ja kokemukset aiemmista valmiusvuoroon osallistumisista ovat myönteisiä. Vaikka toistaiseksi Euroopan taisteluosastoja ei ole käytetty operaatioihin, EU:n taisteluosastojen merkitys on tärkeä Suomen kriisinhallintavalmiuksien sekä Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Suomen osallistumisesta taisteluosastoon on linjattu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (TP-UTVA) yhteisessä kokouksessa 19.6.2019.  

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea aloitti työnsä

Tietoja

Julkaistu: 12.06.2020

Kirjoittanut UM/HOW

Kategoria: Uutiset

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto asetti toimikaudelle 6.3.2020 - 28.2.2021 kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean. Komitea tulee laatimaan kokonaisvaltaisen, yli hallituskausien ulottuvan kriisinhallinnan tavoitelinjauksen toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi. Komiteatyön käynnistyminen viivästyi koronavirustilanteesta johtuen, mutta lähti liikkeelle 11.6. pidetyssä kokouksessa, jossa tehtiin katsaus Suomen kriisin-hallintaosallistumisen nykytilaan ja näkymiin.

Komitea selvittää, miten kansainvälinen turvallisuusympäristö ja kriisinhallinta ovat muuttuneet ja mitä vaatimuksia tämä asettaa Suomen kriisinhallintaosallistumiselle.

-Työn keskiössä on sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan kehittäminen. Kriisinhallintaa tarkastellaan kuitenkin osana laajempaa toimijoiden verkostoa, johon kuuluu myös rauhanvälityksen, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun toimijoita, toteaa komitean puheenjohtaja, poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori.

Komitean varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) korostaa, että komitean työssä on tärkeää huomioida kriisinhallinnan toimintaympäristön muutos. Terrorismi, ympäristöuhat sekä ilmastonmuutos lisäävät kriisinhallinnan tarvetta. Kansainvälisillä kriiseillä ja turvallisuusuhkilla on entistä useammin suoria vaikutuksia myös Suomen ja Euroopan sisäiseen turvallisuuteen. Koronavirustilanne on vaikuttanut kriisinhallintaoperaatioiden toimintaan. Pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia kansainväliseen kriisinhallintaan vasta arvioidaan. 

Kriisien muuttumisen myötä myös toimijakenttä on laajentunut – YK operaatioiden rinnalle ovat nousseet EU:n ja Naton sekä maaryhmäpohjaisten koalitioiden toimeenpanemat operaatiot. Siviilikriisinhallinnassa myös Etyj on keskeinen toimija. Siviilien suojelu sekä ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden edistäminen ovat kansainvälisen kriisinhallinnan keskiössä. 

Kansainvälinen kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on osallistunut kriisinhallintaan 1950 luvulta lähtien. Enimmillään Suomen osallistumistaso on ollut lähes 2000 rauhanturvaajaa ja kaikkiaan yli 50 000 suomalaista on osallistunut rauhanturvatehtäviin. Kriisinhallintatehtävien luonne on vuosikymmenten varrella muuttunut. Painopiste on siirtynyt valtioiden välisten konfliktien rauhoittamisesta valtioiden sisäisten konfliktien ratkaisupyrkimysten tukemiseen ja konfliktimaiden kapasiteetin vahvistamiseen. 

Suomi osallistuu tällä hetkellä 10 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon noin 400 sotilaalla. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimii noin 120 suomalaista noin 20 operaatiossa ja sihteeristötehtävissä. Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahataso on noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Siviilikriisinhallinnan määrärahat ovat noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Komitean perustamisesta tiedotti Ulkoministeriö.