Turvallisuustilanteen muutokset UNIFILin toiminta-alueella ovat haastaneet suomalaista kriisinhallintajoukkoa Libanonissa (SKJL) viimeisten kuukausien aikana. Suurimmat vaikutukset ovat kohdistuneet joukkojen liikkumisvapauden toteutumiseen sekä psyykkiseen toimintakykyyn.
Israelin armeijan (IDF) ja Hizbollahin välinen tilanne kärjistyi maaliskuun alkupuolella osapuolten väliseksi sodaksi. Käsiasein käydyt tulitaistelut, epäsuoran tulen iskemät, ilmaiskut ja muut sotatoimet ovat olleet päivittäinen näky operaatioalueella. Osapuolten välinen tulenkäyttö oli hyvin aktiivista aina kesäkuun puoleenväliin asti, jonka jälkeinen tulitauko on rauhoittanut tilannetta. Tulenkäyttö ja sotatoimet ovat vähentyneet, mutta eivät täysin lakanneet. Sodan tapahtumat ovat johtaneet seitsemän UNIFILin rauhanturvaajan menehtymiseen ja useaan loukkaantumiseen. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat välttyneet vakavilta henkilövahingoilta.
Suomalaiset joukot tarkkailevat ja raportoivat aktiivisesti eteenpäin alueella käytävistä tulitaisteluista. Joukkojen turvallisuus ja hyvinvointi on kaiken toiminnan keskiössä. Sen takaamiseksi joukkojen toimintaa mukautetaan alueen turvallisuustilanteeseen sopivaksi.
UNIFILin toiminta perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1701. Se antaa joukoille sekä toimivaltuudet että tehtävät operaation suorittamiselle. Yksi keskeinen edellytys tehtävien suorittamiselle on joukkojen liikkumisvapaus operaatioalueella, joka on viime kuukausien aikana ollut poikkeuksellisen haastavaa. Operaatioalueella käytävien tulitaisteluiden lisäksi teiden varsilla sortuneet rakennukset, käyttökelvottomat tiet, alueelta löytyvät räjähtämättömät ammukset sekä erilaiset tiesulut ovat rajoittaneet laajalti joukkojen liikkumista alueella.
Liikkumisvapauden haasteet ovat koetelleet UNIFILin operaation komentajan ranskalaissuomalaista reservipataljoonaa Force Commander Reserveä (FCR), johon suomalainen joukko kuuluu. FCR:n rooli operaatioalueen liikkumisvapauden turvaamisessa on ollut erityisen tärkeä viime kuukausina. Toisin kuin muut operaation pataljoonat, jotka toimivat erikseen niille määritetyillä alueilla, FCR:n toiminta kattaa koko 1060 neliökilometrin operaatioalueen.
Viime kuukausina ranskalaissuomalainen joukko on suorittanut useita operatiivisia- ja saattotehtäviä, sekä paikallisyhteisöjen tukemiseen ja yhteydenpitoon liittyviä tehtäviä. Saattotehtävien tarkoituksena on ollut suojata UNIFILin muiden joukkojen liikkeitä, joita ovat olleet esim. alueella suoritettavat huoltokuljetukset. Operatiiviset tehtävät ovat pitäneet sisällään esimerkiksi suomalaisen jääkärikomppanian suorittamia valvomis- ja raportointitehtäviä sekä tieyhteyksien avaamiseen keskittyviä tehtäviä. Tehtävien toteuttaminen haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta on tärkeä edellytys sekä operaation jatkumiselle ja joukkojen huollolle että paikallisväestön elämisen edellytysten varmistamiselle.
– Teiden avaamisella on usein laaja vaikutus alueiden tukemisessa. Yksittäisen tiesulun avaaminen kriittisessä paikassa mahdollistaa esimerkiksi huollon pääsemisen tukikohtaan, avustuskuljetuksen saapumisen perille sitä tarvitsevalle kylälle tai varmistaa evakuointireitin sairaankuljetukseen, kertoo SKJL:n komentaja everstiluutnantti Mika Jääskeläinen.
Liikkumisvapauden varmistaminen edellyttää jatkuvaa työtä operaatioalueen tiestön parissa. Vallitsevan turvallisuustilanteen takia tiestön kunto ja turvallisuus tulee varmistaa säännöllisesti. Ranskalaissuomalainen joukko on yhteistyössä Libanonin asevoimien kanssa purkanut alueella olevia tiesulkuja, raivannut räjähtämättömiä räjähteitä sekä raportoinut tiestön kunnosta ja käytettävyydestä. Työ on vaativaa ja päivittäistä, mutta erittäin tärkeää operaation toiminnan jatkumiselle. Toiminta ei edesauta vain omien joukkojen liikkumista, vaan vaikutukset ovat koko operaation laajuisia. Tieyhteyksien avaaminen mahdollistaa kaikkien UNIFILin joukkojen liikkumisvapauden ja tukee ajantasaisen tilannekuvan muodostamista, joka on edellytys joukkojen turvallisuudelle.
Operaatioalueella käydyt taistelutoimet ja tuhot vaikeuttavat operatiivisten tehtävien suorittamista ja samalla mittaavat joukkojen psyykkistä toimintakykyä. Joukkojen turvallisuus on keskeinen edellytys operoinnille ja sen varmistamiseksi liikkeiden toteuttamista joudutaan muuttamaan nopeallakin aikataululla. Äkilliset muutokset vaativat joukoilta jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja valmiutta suunnitella tehtävät uudelleen lyhyelläkin varoitusajalla.
Turvallisuustilanteen muuttuminen on vaikuttanut myös tukikohdassa elämiseen. Tukikohdan lähialueella käytyjen taisteluiden vaikutukset ja esim. epäsuoran tulen iskemät kuormittavat joukon toimintakykyä. Muiden kansallisuuksien menehtyneiden ja loukkaantuneiden rauhanturvaajien kohtalo koskettaa myös suomalaisia, sillä operaatioalueella palvellaan yhteisen tehtävän parissa, ja menetykset tuntuvat kansallisuusrajojen yli.
– Haluan olla tietoinen siitä, mitä joukko tekee ja miten sotilaat voivat. Pyrin tapaamaan joukkoja mahdollisimman usein ja kiinnitän erityistä huomiota joukon jaksamiseen. Jos lepoaikaa ei löydy öisin, siihen järjestetään mahdollisuus muina aikoina tehtävän ja tilanteen salliessa. Joukon toimintakyky on kaikesta koetusta huolimatta hyvällä tasolla ja Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä on antanut erinomaiset perusteet myös erittäin vaativiin olosuhteisiin, sanoo Jääskeläinen.
Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi operaatiossa keskitytään myös henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen. Hyvä yhteishenki on yksi keskeisimmistä henkisen jaksamisen edellytyksistä erittäin haastavassa toimintaympäristössä operoidessa. Avoimen keskustelukulttuurin ja positiivisen ilmapiirin luomiseen kannustetaan, joka taas edesauttaa yhteishengen muodostumista ja ylläpitää sen olemassaoloa.
Operaatioiden ja liikkeiden jälkeiset yhteiset palautekeskustelut ovat muodostuneet jääkärikomppanian vakiintuneeksi toimintatavaksi. Yhteiset koettelemukset lujittavat joukkoa ja tapahtumien yhteinen käsittely jakaa henkistä kuormaa kollektiivisesti, pois yksittäisen taistelijan harteilta. Samalla operaatiossa tehdyt havainnot kehittävät toimintaa myös kotimaassa, tilannekuva päivittyy ja joukon resilienssi kasvaa. SKJL:ssä palvelee myös sosiaalikuraattori ja sotilaspappi, jotka tarjoavat psykososiaalista tukea kaikille operaatiossa palveleville. Tämän lisäksi operaation jälkeisellä kotiuttamiskoulutuksella varmistetaan, että kaikille on tarjolla tarvittaessa lisää keskusteluapua.
Viimeisten viikkojen aikana sotatoimet operaatioalueella ovat vähentyneet aktiivisimmista päivistä ja paikallisväestöä on alkanut palata alueelle. Vaikka sotatoimet ovat vähentyneet, eivät ne ole loppuneet kokonaan, ja tulenkäyttö alueella jatkuu. Samalla operaatio etenee kohti mandaattinsa päättymistä.
YK:n turvallisuusneuvoston elokuussa 2025 hyväksymän päätöslauselman 2790 mukaan operaation mandaatti jatkuu vuoden 2026 loppuun asti, jonka jälkeen joukkojen ja kaluston asteittainen vetäytyminen vuoden 2027 aikana. Alasajo toteutetaan yhteistyössä Libanonin hallituksen kanssa siten, että vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta voidaan siirtää hallitusti Libanonin asevoimille. Operaatiosta vetäytymisen tarkempi aikataulu selviää poliittisen päätösten jälkeen.
Suomalainen kriisinhallintajoukko jatkaa tehtäviään osana ranskalaissuomalaista pataljoonaa operaation päättymiseen asti. Ajantasainen tilannetieto, liikkumisvapauden turvaaminen ja tieyhteyksien avaaminen mahdollistavat sekä UNIFILin oman toiminnan että paikallisväestön tukemisen aina operaation viimeiseen vaiheeseen asti.
Asiasta tiedotti Puolustusvoimat verkkosivuillaan.
