Nimimerkkiä "Kotisohvarambo" ja toista kupin kaatajaa, joka esiintyi
ilman nimimerkkiä, tuntuu kovin hiertävän Hölkkärissä käyty keskustelu.
Koska jälkimmäisessä arvosteltiin myös Sinibarettiliiton toimintaa,
katson aiheelliseksi hieman oikaista muutamia kritiikeissä esiintyneitä
virheellisiä käsityksiä.
Siinä jälkimmäinen kirjoittaja on
oikeassa, että Hölkkärillä on vastuu kannettavanaan. Sen se myös
käsitykseni mukaan on kantanut, julkaisten juttuja vain hyvällä maulla
ja pysytellen lähinnä asialinjoilla. HOWry on Suomen Sinibarettiliiton
jäsenyhdistys, ja sellaisena myös maanpuolustusyhdistys, joka on
vastuullisesti sitoutunut noudattamaan liiton määrittelemiä
toimintalinjoja.
Sana on kuitenkin vapaa. Nykyaikaan kuuluu
kaikenlainen keskustelu - myös kriittinen sellainen. Sellaista esiintyy
nykyisin myös puolustusvoimien sisällä, koska nykyään ymmärretään, että
kritiikki - yliampuvakin - voi johtaa hedelmälliseen pohdintaan, jonka
lopputuloksena syntyy jotain parempaa ja toimivampaa kuin aikaisemmin
on ollut. Esimerkiksi kupin kaatajia närästänyt
"palkkasoturikeskustelu" oli kriittistä, mutta ei mielestäni niin kovin
vakavasti otettavaa, että sen vuoksi pitäisi kiehauttaa vatsahapponsa.
Keskustelu
kunniamerkkinauhojen kantamisesta oli mielestäni hyvinkin paikallaan,
sillä yleismaailmallisen käytännön ja perinteiden mukaisesti sotilaille
myönnetään palveluksesta mitaleja ja niitä kannetaan ylpeydellä, vaikka
ei mistään Mannerheim-ristiin yltävistä suorituksista olisi ollutkaan
kysymys.
Pelkkää supaa sivustot eivät kuitenkaan ole, vaan
Hölkkäristä löytyy toki paljon asiaakin, esimerkiksi tuoreita uutisia
ja muisteluksia vanhoilta missioilta.
Hölkkärin aktivistit eivät
käsitykseni mukaan ole pelkästään menneiden vuosikymmenten missioiden
miehiä ja naisia, vaan mukana on myös sellaisia, joilla on tuoreita tai
peräti meneillään olevia kokemuksia rauhanturvaamisesta. Näin ollen en
luonnehtisi hölkkäriläisiä "Wannabe"-taistelijoiksi, vaan "hasbeen"-
tai "isnow"-rauhanturvaajiksi.
Kritiikeistä kuultaa läpi myös
kielteinen suhtautuminen niin vapaaehtoista maanpuolustusta kuin
Sinibarettiliitonkin toimintaa kohtaan. Oman käsitykseni mukaan
kuitenkin niin puolustusvoimat kuin puolustusministeriökin pitävät
maatalousmessuilla ja muissakin tapahtumissa rauhanturvaamista ja sen
historiaa esittelevien rauhanturvaveteraanien työtä arvokkaana. Se on
osa sitä laajaa verkostoa, joka tukee myös meneillään olevia
rauhanturvaoperaatioita rakentamalla myönteistä julkisuuskuvaa
rauhanturvaamisesta ja sen merkityksestä. Näin rauhanturvaveteraanit
tukevat alhaalla olevia rauhanturvaajia muutenkin kuin keräämällä
lahjakirjoja faitterien iloksi.
Tapaamisiin maatalousmessuilla,
Mika Vuolle
Tiedottaja
Suomen Sinibarettiliitto ry
