Pekka Saunamäki, oikealla, esittää muslimikylän päällikköä, kun tulkki Tanja Arffman, tanskalainen majuri Jes Hebsgaard ja suomalainen luutnantti Max Santalahti tulevat vierailulle. Kuva: Pekka Söderlund

Niinisalon rooli kansainvälisessä koulutuksessa on pitänyt pintansa. Toukokuussa Pohjan- ja Hämeenkankaalla järjestettiin YK:n asiantuntijakurssin, eli UNMEM-kurssin, loppuharjoitus.  Kyseessä on vastaava kurssi, mitä samoissa maastoissa on pidetty kymmeniä kertoja. Muutama vuosi sitten kurssi totteli nimeä UNMOC ja se oli sotilastarkkailijoille suunnattu kurssi. Asiantuntijakurssiksi homma muuttui muutama vuosi sitten, kun mukaan tuli sotilastarkkailun lisäksi myös yhteysupseeri ja sotilasneuvonantajakoulutus.

Suomi on tällä hetkellä ainoa maa, joka järjestää YK:n sertifikaatin omaavaa asiantuntijakurssia. Samalta kurssilta valmistuneet henkilöt voivat siis toimia monessa eri tehtävässä.

Tällä hetkellä kurssille osallistuu 35 henkilöä 12 eri maasta. Suomalaisia kurssilla on yhteensä 9 henkilöä. Tämän kertaiseen harjoitukseen tuo oman lisämausteensa EU:n järjestämä siviilikriisinhallintakurssi, joka osallistuu UNMEM-kurssin lopussa olevaan loppuharjoitukseen.

Harjoituksen johtajana toimiva majuri Janne Lehtinen kertoo, että kurssit on viety läpi samalla sapluunalla jo vuosien ajan.

– Konfliktit muuttuvat ja me pyrimme muuttumaan mukana. Päivitämme kurssia vuosittain vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Perussapluuna on kuitenkin sama. Myös YK sanelee omat vaatimuksensa, mitä tämä kurssi pitää sisällään.

Kymmenkunta vuotta sitten itse sotilastarkkailijana ollut Lehtinen kertoo, että erityisesti yhteistyö siviiliorganisaatioiden kanssa on lisääntynyt vuosien mittaan.

– Sen takia onkin tärkeää, että tässäkin harjoituksessa teemme yhteistyötä samaan aikaan järjestettävän EU Core Consept-kurssin kanssa. Näin sotilaat ja siviilit pääsevät harjoittelemaan todenmukaista yhteistyötä jo koulutusvaiheessa. Toimialueella se on arkipäivää.

Lähes kaikki koulutukseen osallistuvat lähtevät tarkkailijatehtäviin tulevan parin vuoden sisällä.

– Suomalaisilla on ainakin se periaate, että turhaan emme kouluta ketään. Eli käytännössä kaikille suomalaisille on jo reissu tiedossa.

Tärkeä osa harjoitusta on opetella toimimaan paikallisten kanssa. Partioidessaan UNMEM-kurssilaiset joutuvat vierailemaan muun muassa muslimikylässä, mistä kaikki miehet on viety pois ja omaisuus varastettu. Vierailuja tehdään myös paikallisen pormestarin luokse ja pakolaisleirille. Jokaisessa vierailupaikassa on roolihenkilöitä, jotka esittävät käsikirjoitettua roolia.

– Harjoituksessa on mukana noin 90 varusmiestä Porin prikaatista, Panssariprikaatista ja Maasotakoulusta. Lisäksi olemme palkanneet muutamia henkilöitä eri tehtäviin. Meillä on myös Niinisalon varuskunnan metsästäjät roolipelaajina. He esiintyvät pakolaisleirin asukkaina. Ilman näitä yhteistyötahoja tämän harjoituksen toteuttaminen olisi mahdotonta. Yhteensä järjestelyissä on mukana yli 150 henkilöä, kertoo Lehtinen.

Lehtisen mielestä harjoituksen järjestäminen Niinisalossa on helppoa.

– Näitä harjoituksia on järjestetty Niinisalossa vuosikymmeniä. Täällä on osaavaa henkilöstöä ja varuskunnan tuki lähellä. Lisäksi harjoitusalueet soveltuvat erinomaisesti koulutukseen. Esimerkiksi Hämeenkankaalla voidaan harjoitella partiotoimintaa turvallisesti ja riittävän pitkillä etäisyyksillä, toteaa Lehtinen.

Juttu julkaistiin Kankaanpään Seudussa.

In the service of peace