Siviili ihmettelee, miksi Tanskan puolustusvoimat on niin kovasti ottanut nokkiinsa jääkäri Rathsackin Afganistan –kirjasta. Samanlainen häly voisi nousta kuitenkin myös Suomessa, jos joku rauhanturvaaja kertoisi paikkoja, aikoja ja henkilöitä mainiten rauhanturvaoperaatiosta, joka jatkuu yhä.
Suomalaiset rauhanturvaajat ohjeistetaan, ettei saa kertoa suoraan sotilaalliseen toimintaan liittyvistä asioista, kuten joukkojen määristä, operaatioiden suunnitelmista, varustuksesta ja viestintävälineistä.
”Muuten sananvapautta ei ole rajoitettu. Rauhanturvaaja voi kertoa, miltä hänestä tuntuu, ja lähtökohtaisesti toiminnan arvostelu on sallittua” kertoo Porin prikaatin kansainvälisten asioiden tiedottaja Markus Malila.
Lumijoen kirkkoherra Markku Tölli on vasta palannut Afganistanista rauhanturvatehtävistä. Hänen kokemuksensa mukaan suomalaissotilaille se, mistä voi puhua ja mistä ei, on niin selvää, ettei asiasta tarvitse oppitunteja pitää. Kaiken lähtökohtana on palvelusturvallisuus: oma, muiden rauhanturvaajien ja jopa rauhanturvaajien perheiden turvallisuus.
Lähimenneisyydessä tapahtuneiden operaatioiden muisteleminen niin, että paikkoja, henkilöitä ja yksityiskohtia paljastuu, voi antaa vastapuolen tiedustelulle käyttökelpoista tietoa.
”Suomalaiselle paikallislehdelle annettu haastattelu, voi olla se viimeinen pala tiedustelupalapeliin, jolla selvitetään suomalaisten taktiikka” Tölli kuvailee.
Jos Afganistan-operaatio olisi ohi, Tanskan puolustusvoimat tuskin ärähtäisi jääkäri Rathsackin kirjasta. Nyt se voi vaarantaa Afganistanissa yhä työskentelevien sotilaiden turvallisuuden.
