Suomen Afganistan-operaatioon kaavaillaan merkittäviä muutoksia. Pohjois-Afganistanissa olevien sotilaiden jälleenrakennustoiminta tullaan alistamaan siviileille. Samalla siviilien suojaksi tarvitaan lisää joukkoja.
Puolustusministeriön ensi arvioissa on puhuttu 200 sotilaasta, kun Suomella on nyt paikalla runsaat sata kriisinhallitsijaa.
Päätöksiä operaation luonteen muuttamisesta tehdään puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) mukaan ensi vuoden puolella.
Ruotsilla uudet suunnitelmat
Suomen Afganistan-operaation luonteen muuttuminen perustuu Ruotsin suunnitelmille. Suomalaiset sotilaat ovat osa Ruotsin johtamaa ns. alueellisesta jälleenrakennusryhmää . Sen tehtävänä on edistää vastuualueensa turvallisuutta Pohjois-Afganistanissa.
Jälleenrakennusryhmä toimii sotilaiden johdolla, mutta tähän on runsaan vuoden kuluttua tulossa muutos, puolustusministeri Jyri Häkämies sanoo.
- Ruotsi on 2011 alkaen muuttamassa jälleenrakennusryhmää, jossa Suomi on osallisena. Ideana on muuttaa se siviilivetoiseksi, mikä ei tarkoita, että sotilaallinen kriisinhallinta poistuisi, vaan se tarvitsee sotilaallista kriisinhallintaa tuekseen. Mutta aikanaan Suomessa keskustellaan ja katsotaan, minkälaisiin päätöksiin keskustelut johtavat, Häkämies sanoo.
Ruotsin omat kaavailut puolestaan perustuvat Yhdysvaltain tuoreille arvioille, joiden mukaan Naton ISAF-operaation päätehtävä Afganistanissa on siviilien suojelu ja heidän hyvinvointinsa edistäminen. Yhdysvaltain kaavailut siirtynevät pikapuoliin Natonkin tavoitteiksi.
Lisää sotilaita siviilitoimijoiden suojaksi
Ruotsin johtama siviilivetoinen jälleenrakennusryhmä eli PRT Masar-I-Sharifissa keskittyisi paitsi itse jälleenrakentamiseen myös hyvän hallinnon ja oikeuslaitoksen kehittämiseen. Sotilaita tarvitaan edelleen suojaamaan siviilejä, Häkämies sanoo.
- Tämän siviilivetoisen PRT:n sotilaiden tehtävä on tukea ja turvata näitä siviilitoimia eli se on yksi keskeinen toimintamuoto.
Häkämies ei käy arvioimaan siviilien suojaksi tarvittavien sotilaiden määrää. Puolustusministeriön ensi arvioissa on kuitenkin puhuttu 200 sotilaasta kun suomalaisia kriisinhallitsijoita on Pohjois-Afganistanissa nyt runsaat sata.
Päätöksiä ensi vuonna
Päätöksiä Afganistan-operaation uudesta toimintamallista tehdään Häkämiehen mukaan vasta ensi vuoden puolella.
- Se on tiedossa, että Ruotsi on tätä konseptia muuttamassa, mutta Suomi ei ole ottanut kantaa siihen, mikä on meidän roolimme. Niin kuin totesin, niin Suomessa lähikuukausina tai ensi vuoden aikana arvioidaan, millä tavalla Suomi on mukana Afganistanissa, ja mitä tuo Ruotsin konseptimuutos Suomelle merkitsee ja miten siihen vastaamme.
Koulutustoiminta jatkuu
Suomen harjoittama afgaaniarmeijan koulutustoiminta joka tapauksessa jatkuu. Sen tavoitteena on ajanoloon siirtää maan turvallisuusvastuu afgaanien omiin käsiin.
- Afgaaniarmeijan ja poliisin kouluttaminen on tietysti painopistealue, koska se on se tie jolla sieltä voidaan joskus päästä pois. Meillä on muutamia kouluttajia Afganistanissa ja nyt me aloitimme uuden toimintamuodon, meillä kävi Suomessa koulutettavia Afganistanin armeijasta.
