Rauhanturvaamisen hyödyt ovat riskejä suuremmat

Maailman muuttuminen on muuttanut myös suomalaista rauhanturvaamista. Nykyään rauhanturvajoukko voi olla jollekin konfliktin osapuolelle sotilaallinen vastustaja, jota vastaan hyökätään, toteaa Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella turvallisuuspolitiikan, strategian ja kansainvälisen yhteistyön opettajana toiminut Juha-Antero Puistola uudessa Rauhanturvaaja-lehdessä.
 
- Improvisoidut räjähteet, itsemurhapommittajat ja väijytykset ovat valikoituneet vaikutuskeinoiksi. Tällainen toimintaympäristö on edellyttänyt koulutuksen ja varustuksen rajua muutosta viimeisten vuosien aikana. Uudet opit on kuitenkin rakennettu vanhan ja tutun suomalaisen osaamisen ja tahdon ympärille.

- Rauhanturvaamisen kansallinen poliittinen tehtävä on pysynyt ennallaan. Kunkin operaation on palveltava Suomen integroitumista haluamaamme kansainväliseen viiteryhmään. On luonnollista ja järkevää, että työskentelemme yhdessä muiden Länsi-Euroopan valtioiden kanssa, olipa kyseessä Euroopan unionin, Naton tai Yhdistyneiden kansakuntien johtama operaatio. Osallistumisella saavutettavat poliittiset hyödyt ovat ainakin toistaiseksi riskejä suuremmat, summaa komentajakapteeni Puistola Naton JOINT-esikunnasta.