Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) pitää Suomen osallistumista EU:n taisteluosastoon tärkeänä. Kuva: Pekka Söderlund

Eduskunnassa käytiin 4. toukokuuta lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteosta koskien sotilasosaston asettamista korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.-31.12.2016. Suomen asettama osasto muodostuu tiedustelujoukkueesta, ilmatulenjohtoryhmästä, huolto-osasta sekä esikuntaupseereista ja sen kokonaisvahvuus on 52 henkilöä. Suurin osa on reserviläisiä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) perusteli esittelypuheenvuorossaan osallistumista sekä suomalaisesta että eurooppalaisesta näkökulmasta.

-Suomen kokemukset EU:n taisteluosasto-osallistumisesta ovat olleet myönteisiä. Vaikka osastoja ei ole toistaiseksi käytetty operaatioihin, on niihin osallistuminen tukenut puolustusvoimien suorituskykyjen ja Suomen kriisinhallintavalmiuksien ylläpitoa ja kehittämistä, jos kohta onkin tunnustettava osastojen hintavuus verrattuna esimerkiksi perinteisiin reserviläisten kertausharjoituksiin, Niinistö totesi.

Myös eurooppalainen näkökulma on huomioitava.

-Osallistuminen on Suomelle osa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen käytännön toimeenpanoa. Tämän katsotaan vahvistavan osaltaan Suomen kansainvälistä asemaa ja puolustuskykyä.

Ministeri Niinistö muistutti puheenvuorossaan, että päätös osallistumisesta on viime kädessä kansallinen päätös. Suomessa päätös tehdään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti.