Hollannin valtiota ja YK:ta uhkaa syyte Srebrenican vuoden 1995 verilöylyn vuoksi. Kahden hollantilaisen asianajajan mukaan Hollanti kieltäytyi antamasta ratkaisevan tärkeää ilmatukea Bosniassa Srebrenicassa olleille joukoilleen. Serbijoukot veivät kaupungista 8 000 - 10 000 muslimimiestä ja -poikaa ja tappoivat heidät.
Noin 6 000:ta uhrien omaista edustavat asianajajat haluavat oikeuden eteen osasyyllisenä myös YK:n, joka johti Unprofor-operaatiota Bosniassa. Srebrenica oli julistettu turva-alueeksi, jonka siviilejä hollantilaisjoukkojen oli määrä suojella. Heikoisti aseistetut hollantilaiset kuitenkin luovuttivat alueen eteneville serbijoukoille.
Hollanti on sanonut toistuvasti, että YK petti sotilaat, koska ei antanut heille ilmatukea. Omaisten asianajajien mukaan asiakirjat kuitenkin osoittavat Hollannin itsensä torjuneen ilma-avun. Syynä oli pelko siitä, että tulituksessa olisi voinut kuolla myös hollantilaissotilaita. YK:ta asianajajat syyttävät taipumisesta Hollannin tahtoon.
Hollannin pääministerin Jan Peter Balkenenden kansliasta on kieltäydytty kommentoimasta haastetta toistaiseksi. Pääministeri Win Kokin hallitus erosi vuonna 2002 julkistetun Srebrenica-tutkimuksen vuoksi. Siinä syytettiin hallitusta hollantilaissotilaiden lähettämisestä mahdottomaan tehtävään.
