Kolme yötä pötköteltävä vielä sängyssä ihan yksikseen ja sitten oma rakas
olis taas kotona. Neljä viikkoa siinä se on mennyt..ilman ihmeempiä ongelmia, jollei nyt sitä sähkökatkoa ja kattilan sytytysoperaatiota lasketa. Pellettiä on kulunut pakkasten takia sellaista vauhtia että pitänee vielä ennen äijän lomalle tuloa tuolta autotallin varasäkistä muutama saavillinen stokerille kuskata.
Jessus miten pelletin hinta onkaan noussut kahdessa vuodessa
kai se vielä edullisempaa kun sähköllä lämmittäminen, mutta halvaksi sitä ei millään voi sanoa. Onneksi on takka ja leivinuuni niin niillä saa vähän pudotettua pelletin menekkiä.Ilon ja riemun kiljahduksia ei ole männä viikolla tullut päästettyä.
Lomautus 4 viikkoa, ei jaksanut naurattaa.. laskuja ja lainan lyhennystä kun ei voine lomauttaa, palkan maksunkaan keskeytyessä ja liiton rahat..tulenevat ehkä joskus kai.. onneksi sentää toisella on töitä! Kyllä se tuollainen lomautus tieto syö työmotivaatiota aikalailla..eipä paljon kiinnostaisi töihin mennä näiksi kahdeksi viikoksi..mutta pakkohan se on. Pitäisi olla onnellinen siitä että on edes töitä, mutta tuntuu ettei siihen oikein tällä hetkellä pysty.. Keskiviikkona keskiviikkona keskiviikkona.. hoen sitä mielessäni kun mantraa
ainoa asia joka auttaa taas jaksamaan nämäkin päivät. Silloin kun saa toisen taas lähelleen unohtuu vähäksi aikaa maalliset huolet ja murheet kun liidellään pilvilinnoissa..
