Keskiviikko.
Alkava kesä meni jonnekkin puskan taakse piiloon. Aamuisin viiden aikaan kun oon lenkille lähtenyt lämmintä on ollu vaan muutama aste, mutta silti kevät etenee kesäksi tasaisen varmasti
yks aamu pitkin peltoa aamu-uinnille kohti isoa ojaa taapersi sorsa pari, koiras keekoili komeassa sinisessä hupussa morsiamensa perästä. Pellotkin ovat saaneet ruskean huntunsa ja "kevään tuoksu" on paikoin huumaava 
maalla asumisen riemua, kuten myös sekin että vielä se käkikin kukkuu karjalan kunnailla! 
Mie koetan luotsia tätä lapsilaumaani kohti toukokuun loppua kaikilla taidoillani. Kuusi viikkoa tuntuu kohtuu pitkälle lomavälille, mutta minkäs teet. Töissä varma lähestyvän kesänmerkki on mökkiläiset. Mökkiä aletaan remontoida ja maalata, sisältä ja ulkoa.. pihaa laitetaan, kalusteita ja terasseja öljytään ja puhutaan säästä
Hiljaisen talvikauden jälkeen tuo on yhtä positiivista kun auringonpaiste! mutta nyt eikun unta päin ja 0455 herätys jälleen.. onneksi huomenna on jo torstai!
