Sanotaan, että wwwerkosta voi ladata mitä vaan, mutta silti mersuni akku on aina tyhjä. Miksei Bingillä voi kuuklettaa eikä Googlella bingata. Configsyystäkin hermostuu BisserWisser ja hakee werkkoa myöden jonkun vastaamaan itseaiheutettuihin kysymyksiin.Niinpä BisserWisser tunki pitkälle työntyvän lonkeronsa nettiviidakon läpi aina Helsingin ydinkeskustaan saakka ja lonkeroon tarttui pääReserviläinen. Satama salamaa iski tulta ja myrskyn jälkeen näyttää tältä:
BisserWisser: Kalenterin ja rannekellon myöntämää ajankohtaa Ms Brola. Olet tavisRessujen ja Ressu-upseerien omistaman Reserviläinen-lehden päätoimittaja. Mitä ja miten haluat lehtesi sisällä käsiteltävän?
Mirva Brola: Kunnianhimoisena tavoitteena on olla Suomen johtava vapaaehtoisen maanpuolustuksen uutislehti. Järjestölehtenä Reserviläisen täytyy toki täyttää velvollisuutensa liittojen tiedotuskanavana. Uutispuolella tarkoitus on kertoa reserviläisiä kiinnostavista asioista ihmisläheisesti ja ymmärrettävästi, tarvittaessa myös kriittisesti. Päätoimittajana näkisin mieluusti, että Reserviläistä siteerattaisiin muissa valtakunnan medioissa.
BW: Sotilastaustaa Sinulta löytyy vallan paljon. Päiväkirjani mukaan olet intin käynyt ja kriha-operaatiossa upseerin vakanssilla palvellut.. nainen. Miksi hakeuduit inttiin ja kohta rauhanturvaajaksi?
MB: Armeijaan lähtöä ei edeltänyt mitään sen kummempaa aatteellista tai muutakaan alaan liittyvää taustaa. En ole koskaan ollut partiossa tai harrastanut painia. Jostain syystä ihmiset tuntuvat ajattelevan, että palvelukseen lähtevät naiset olisivat jotenkin miehekkäitä tai muuten vaan kummallisia tapauksia. Halusin lukion jälkeen tehdä jotain ihan muuta ja niinpä astuin palvelukseen Kainuun prikaatiin tammikuussa 2001. Viestiaukin jälkeen siirryin Ruotuväkeen, jonka varusmiestoimittajana pääsin juttumatkalle Kosovoon. Siellä syttyi kipinä lähteä rt-tehtäviin. Silloinen tiedotusupseeri Tuomas Kainulainen kehotti hakemaan hommiin, ja muutaman vuoden kuluttua löysin itseni jälleen Camp Villestä. Oli mahtavaa huomata, että unelmat voivat toteutua ihan oikeasti. Taustalla oli ehkä seikkailunhalua ja halua nähdä maailmaa, kokea erilaisia asioita.
BW: Miten koit palvelukset nimenomaan naisena ja mitä sanoisit vastaavaa uraa harkitseville tytöille? Miten miesten tulisi naiskolleegoihinsa suhtautua?
MB: Koska naisia on missioilla niin vähän, kaikkia heidän tekemisiään syynätään tarkoin. Yleisesti ottaen ressut suhtautuivat todella hyvin, koska he ovat tottuneet työskentelemään naisten kanssa siviilissäkin. Sen sijaan joillain pv:n palveluksessa olevilla upseereilla oli hieman vaikeuksia totutella siihen, että nainen saattoi olla muussakin tehtävässä kuin sihteerinä. Outojakin tilanteita sattui joskus. Esimerkiksi se, että miehet ja naiset voivat saunoa samassa saunassa omilla vuoroillaan, ei kaikille ollut itsestään selvyys. Suosittelen rt-tehtäviä lämpimästi niin miehille kuin naisillekin. Reserviläisnaisille tuskin tuottaa ongelmia olla missiolla. Armeijaa käymättömillä voi sen sijaan olla vaikeuksia päästä sisälle sotilasmaailman kiemuroihin. Miehille voisi sanoa, että nainen on työkaveri siinä missä muutkin. Naiset eivät kaipaa mitään erityishuomiota tai -kohtelua.
BW: Suomen Rauhanturvaajaliitto ylläpitää päivystävää puhelinta, johon voi kuka tahansa rauhanturvaaja soittaa kun mieltä painaa. Millaisena sinä näet tämän palvelun?
MB: On hienoa, että tällainen palvelu on olemassa. Suomeen paluu vie oman aikansa eikä aina ole helppoa. Hyvä, että ihmiset voivat purkaa tuntojaan toiselle faitterille, jos tarvetta tulee.
BW: Nykypäivän tiedotus on nopeaa ja lähdekritiikki joskus unohtuu. Mitä ammattilaisena sanoisit eri medioita seuraaville lukijoille?
MB: Mitään mediaa ei kannata lukea kuin jumalan sanaa. Jutut tehdään aina jostakin valitusta näkökulmasta, siksi eri mediat voivat kertoa samasta asiasta hyvinkin eri tavoin ja kaikki jutut ovat yhtälailla "oikein". Suomalaiset toimittajat ovat yleisesti ottaen hyvin koulutettuja ja tuntevat vastuunsa. Yllättävää ehkä, mutta nimenomaan iltapäivälehdissä tiedot tarkistetaan tiukimmin, jotta räväköitä juttuja ja otsikoita uskallettaisiin tehdä ilman käräjille joutumista. Kiireisessä, isossa uutistilanteessa lukijalle pyritään välittämään tieto mahdollisimman nopeasti. Silloin maailmalle voi joutua ei niin luotettavaa tietoa. Se on valitettavaa, mutta ihmisillä on valtava tiedonjano esimerkiksi isoissa onnettomuuksissa. Tiedonlähde tuodaan kuitenkin aina esille, ja lukija voi sen perusteella itse päätellä, onko tieto luotettavaa. Myöhemmässä vaiheessa asiasta saadaan varmempaa tietoa ja väärät tiedot oikaistaan.
