Upseeria puolustaa Upseeriliitto ja opistoupseeria Päällystöliitto. Mutta kuka kantaisi huolta rauhanturvaajaksi lähtevästä reserviläisestä? Maailmalle puolustusvoimien palveluksessa lähtevät reserviläiset ovat työntekijöinä varsin erikoisessa asemassa, sillä yksikään ammattiliitto ei puolusta heidän asiaansa.

Edunvalvonta reserviläisten osalta kuuluu valtiolle, mikä näkyy rauhanturvatehtävien palkkaluokissa. Kun ylimääräisiä korotuksia on jaettu, upseerit ovat pitäneet puolensa, ja korotukset ovat kohdistuneet
ylempiin palkkaluokkiin – niihin, joissa upseerit palvelevat. Alimpia, reserviläisiä koskevia palkkaluokkkia on muistettu lähinnä yleiskorotuksella. Vasta Aliupseeriliiton riitauttaessa korotukset niin sanottua järjestelyvaraa liikeni alimpiinkin palkkaluokkiin.

Palkkaus ei ole ainoa asia, jossa reserviläisen etua voisi valvoa nykyistä paremmin. Näyttää siltä, ettei reserviläisen kansainvälisissä tehtävissä hankkimaa kokemusta ja osaamista aina arvosteta kotimaassa.

Palvelus rauhanturvatehtävissä tuottaa reserviläiselle tietyn määrän kertausharjoitusvuorokausia, minkä pitäisi näkyä ylennyksenä aikarajan täytyttyä. Joissain sotilaslääneissä ylennykset hoidetaankin
mallikkaasti, mutta toisissa tieto ei näytä kulkevan perille saakka. Ulkomailta hankittu osaaminen pitäisi huomioida myös sodan ajan sijoituksissa. Jos sotilaallinen tietotaito lisääntyy, reserviläistä on turha pitää vähemmän vaativassa sa-tehtävässä.

Kansainvälisiin tehtäviin haki viime vuonna ennätysvähän reserviläisiä. Halukkaita oli vain reilut 1 500, kun huippuvuosina hakijoissa on käyty jopa kymmenessä tuhannessa. Hakumäärät noudattelevat talouden
suhdanteita, mutta palvelussuhteen ehdoilla on oma osuutensa halukkuudessa lähteä maailmalle. Rauhanturvapalveluksen pitää olla taloudellisesti kannattavaa myös reserviläiselle. Maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi palveluksen pitää lisäksi innostaa reserviläistä kehittymään sotilaana, esimerkiksi ylennyksen ja vaativamman sa-sijoituksen muodossa.

Parannuksia palvelusehtoihin on jo tehty. Koulutusajalta kotimaassa maksettava päiväraha nostettiin kertausharjoituspäivärahan tasolle, minkä lisäksi tulevan rauhanturvaajan päiväraha on veroton. Tulolla on merkitystä, sillä esimerkiksi kuljettajien erikoiskoulutus saattaa kestää jopa neljä viikkoa kaiken muun koulutuksen lisäksi, minkä ajan reserviläinen on kokonaan poissa päivätyöstään. Myös vakuutusturvaa on parannettu ja ulkomaan päivärahoja nostettu Tshadissa ja Afganistanissa. Reserviläisten edut laahaavaat silti jäljessä puolustusvoimien palkatusta väestä.

Huhtikuun lopulla puolustusministeriö kutsui Rauhanturvaajaliiton, Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton yhteiseen neuvottelupöytään kriisinhallinnan palvelusehdoista. Liitot eivät ole edunvalvojia, mutta
keskusteluyhteys päätöksentekijään on avattu ja tapaamisia on tarkoitus jatkaa säännöllisesti. Henki on neuvottelijoiden mukaan hyvä, joten tuloksiakin toivottavasti syntyy. Se on sekä reserviläisten että
puolustusvoimien yhteinen etu.