Ensimmäiset viisikymmentä vuotta suomalaista rauhanturvaamistoimintaa - Juhlavuoden 2006 tilinpäätös

Suomalainen rauhanturvaamistoiminta vietti viime vuonna juhlavuottaan; viisikymmentä vuotta sitten ensimmäiset rauhanturvaajamme lähtivät suureen tuntemattomaan astuessaan Suezille lähtevään kuljetuskoneeseen Helsingin lentoasemalla.


Vuodesta 1956 alkaen on suomalainen sotilas lähetetty noin 48.000 kertaa eri puolille maailmaa hallitsemaan ja hillitsemään kriisejä. Jokainen heistä on kokenut tuon ”suureen tuntemattomaan” lähdön aikaansaamat tuntemukset vatsanpohjassaan ensimmäisen operaationsa kynnyksellä. Mutta yhtä varmasti jokainen heistä on myös kyennyt sysäämään taka-alalle ne aloitettuaan oman työnsä paremman ja turvallisemman maailman hyväksi. 

Neljäkymmentäkuusi suomalaista rauhanturvaajaa on antanut korkeimman uhrinsa palvelusaikanaan. Viime vuonna rauhanturvaamistoiminta paljasti synkemmän puolensa Khiamissa. Juhlavuosi sai karun sävyn. Tapahtuma muistuttaa meitä kaikkia kriisinhallinnan haasteellisuudesta sekä olosuhteiden vaikeudesta ja tehtävien vaarallisuudesta. Ne kuitenkin myös osaltaan lisäävät arvostustamme rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatyötä tekeviä kohtaan. 

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen asetti vuoden 2004 joulukuussa koordinointiryhmän suunnittelemaan ja koordinoimaan juhlavuoden tapahtumia ja toimenpiteitä. Ryhmään kutsuttiin edustajat Puolustusministeriön lisäksi Pääesikunnan kansainväliseltä ja viestintäosastolta, Puolustusvoimien Kansainvälisestä Keskuksesta, Ulkoasiainministeriöstä, silloisesta Suomen Sinibarettiliitosta, YK:n Suomen Komppaniasta sekä Suomen YK-liitosta. Allekirjoittanut toimi ryhmän puheenjohtajana koko sen toimikauden ajan. Ryhmä kokoontui noin 20 kertaa kahden vuoden aikana, jonka lisäksi pienemmissä kokoonpanoissa lukuisia kertoja. Työmäärä ei ole laskettavissa nais- ja miestyökuukausissa vaan pikemminkin työvuosissa. 

Juhlavuoden tapahtumia ja toimenpiteitä oli pohdittu eri tahoilla jo hyvissä ajoin ennen koordinointiryhmän nimeämistä. Tässä työssä oli rauhanturvaajilla sekä heidän ideoilla ja aloitteilla merkittävä rooli. Koordinointiryhmän tehtäväksi muotoutui paljolti kyseisten asioiden niputtaminen ja projekteiksi rakentaminen. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa kyettiin määrittämään ne hankkeet, joita lähdettiin toteuttamaan. 

Hankkeiden toteutuksen suurimmat haasteet liittyvät rahoitukseen. Ryhmällä ei ollut varsinaista omaa budjettia käytettävissään. Tapahtumien edellyttämä taloudellinen perusta luotiin lähinnä Maanpuolustuksen kannatussäätiön, Puolustusministeriön sekä Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen taloudellisella tuella. Tapahtumia ei myöskään olisi kyetty toteuttamaan ilman Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen sekä toisaalta Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n johdon ja jäsenistön mittavaa työpanosta. 

Juhlavuoden päähankkeiksi muotoutuivat 29.5.2006 paljastettu Operaatioissa Menehtyneiden Rauhanturvaajien muistomerkki Hietaniemen hautausmaalle ja 4.12.2006 Tampere-talolla pidetty juhlavuoden pääjuhla. Molemmat hankkeet saivat runsaasti näkyvyyttä julkisuudessa. Tasavallan ylintä poliittista ja sotilaallista johtoa sekä kansainvälistä korkeaa edustusta oli tilaisuuksissa runsaasti mukana.

Koordinointiryhmän muita juhlavuoden aikana tukemia hankkeita olivat mm.:

- YK:n kansainvälinen rauhanturvaajien päivä 29.5. kansalliseksi liputuspäiväksi vuonna 2006

- Juhlavuoden erikoispostileimat 29.5. (YK:n rauhanturvaajien päivä), 24.10. (YK:n päivä), 4.12. (Juhlavuoden pääjuhla Tampereella) ja 10.12. (viisikymmentä vuotta kuluneeksi ensimmäisten suomalaisten lähdöstä operaatioon).

- Rauhanturvateoksien tukeminen (Marjatta Hinkkala, Martti Tikka, Jorma Reinimaa)

- Rauhanturvatutkimuksen laatiminen (Charly Salonius-Pasternak ja Pekka Visuri)

- Asiantuntija-artikkelisarjojen julkaiseminen kansallisessa ja alueellisessa mediassa

- Näyttelyjen tukeminen

- Aloitteet tv-dokumenteista ja niiden tukeminen

- Rauhanturvaseminaarien järjestäminen ja tukeminen

- Juhlavuoden omat internet-sivustot puolustusvoimien sivujen yhteydessä

- SRTL Ry:n kesäpäivien tukeminen

Juhlavuoden aikana SRTL Ry järjesti lukuisan määrän omia valtakunnallisia ja alueellisia tapahtumia. Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus sekä useat yksityiset henkilöt tuottivat juhlavuotta ja suomalaista rauhanturvaamistoimintaa kunnioittavia tapahtumia ja toimenpiteitä. Ne kaikki ansaitsevat arvostuksensa.

Juhlavuosi sujui ainakin koordinointiryhmän näkökulmasta erinomaisesti. Uskoakseni onnistuimme tavoittamaan laajan yleisön monilla tavoin, jakamaan tietoa suomalaisesta rauhanturvaamistoiminnasta, huomioimaan suomalaisia rauhanturvaajia ja erityisesti YKSK:n veteraaneja sekä jättämään pysyviä jälkiä tuleville sukupolville aikamme rauhanturvaamisesta.

Elän vankassa uskossa, että rauhanturvaveteraanit, kansallinen poliittinen ja sotilaallinen johto sekä laaja yleisö kokoontuu tänä ja tulevina vuosina YK:n kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä toukokuun 29. päivänä Hietaniemen hautausmaan sankariaukiolle kunnioittamaan operaatioissa menehtyneitä sisartamme ja veljiämme. Tehkäämme tästä pysyvä perinne.

Juhlavuosi on siis ohi ja katseet suunnataan kohti uusia haasteita. Tulevat vuodet tuottavat varmuudella juhlimisen ja kunnioittamisen aihetta. Tulevaisuuden historialle muodostuu edelleenkin virstanpylväitä. Yhtä varmasti tulevaisuuden tehtävät langettavat ikävä kyllä myös varjojaan arvokkaalle työlle. Kaikki ei tule sujumaan niin kuin me haluaisimme tai toivomme. Tästä huolimatta on kuitenkin välttämätöntä osallistua kriisinhallintaan myös jatkossa.

Oleminen ja eläminen täysivaltaisena suvereenina kansakuntana – Suomena – edellyttävät meiltä kansainvälistä solidaarisuutta ja vastuunkantoa. Haluamme olla tuottamassa turvallista ympäristöä niin itsellemme kuin lähimmäisillemme. Lähimmäisemme ovat nykyään lähempänä kuin luulemmekaan. Fyysinen etäisyys ei ole nyt eikä tulevaisuudessa rajoite tai este lähimmäisyydelle.

Sotilaallinen kriisinhallinta on kriisinhallinnan keskeinen komponentti. Sillä tuotetaan turvallista ympäristöä kriisialueella ja siten mahdollistetaan siviilikomponentin työ alueen olosuhteiden ja siviilitoimintojen palauttamiseksi kriisiä edeltäneeseen tilaan. Sotilas- ja siviilikomponentit toimivat alueella samanaikaisesti yhteistä päämäärää, turvallista ja yksilön perustarpeet täyttävää yhteiskuntaa, tavoitellen. Kriisinhallinnan kokonaisuus on kuin kansallinen maanpuolustuksemme kokonaisuus; siihen osallistuvat yhteiskunnan kaikki osat. Niin siviili- kuin sotilassektorit. Tämä yhteistoimintasuhde tulee alati syvenemään kriisinhallinnassa.

Kansallinen turvallisuus, joka on puolustusvoimien tärkein prioriteetti, on tuotettavissa sitä paremmin mitä ammattitaitoisempi henkilöstö ja mitä parempi materiaalinen valmius puolustusvoimissa ja reservissä on. Aktiivinen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan tukee näitä valmiuksia mitä suurimmassa määrin. Sotilaallinen kriisinhallinta tuottaa turvallisuutta myös suomalaisille.

Juhlavuoden koordinointiryhmän puheenjohtajana haluan kiittää kaikkia juhlavuoden tilaisuuksia ja toimenpiteitä toiminnallaan tukeneita ja niiden järjestämiseen osallistuneita. Te rauhanturvaajat teitte juhlavuodesta juhlan arvoisen ja paljolti myös toteutitte sen. Turvallista rauhanturvaamisen uutta viisikymmenvuotistaivalta!

Evl Esa Vanonen

Puheenjohtaja
Suomalaisen Rauhanturvaamistoiminnan Juhlavuoden koordinointiryhmä