Puolustusministeri Kääriäinen Afganistanin "kiertoajelullaan" ilmoitti, että Afganistan säilyy Suomen rt-toiminnan painopistealueena.
Kummallista painopisteajattelua jos Afganistanissa on satakunta suomalaista, Bosniassa melkein tuplamäärä ja Kosovossa nelinkertainen määrä (tiedot mil.fi). Kaikki ko. operaatiot ovat ns. omarahoitteisia eli osanottajavaltio maksaa kaikki osallistumiskulunsa itse eikä kompensaatiota tule mistään.
UNIFILiin Suomi on nyt lähettämässä noin 250 rauhanturvaajaa eli reilusti tuplaten sen mitä Afganistanissa on.
Julkisuudessa on kirjoiteltu paljonko tuleva rauhanturvaoperaatio tulee Suomelle maksamaan tänä ja ensi vuonna.
Vielä ei ole soraääniä kuulunut mutta kun operaatio tulee kuitenkin jatkumaan hamaan tappiin saakka niin ensi vuonna päättäjillä tulee uusi ongelma eteen;
a) jatkaako suomalaisten läsnäoloa Lähi-Idässä entiseen tapaan
b) tehdäkö sama virhe kuin Balkanilla vuonna 1993 ja maailman järjestön pyynnöistä huolimatta vetää osasto pois kustannuksiin yms. vedoten.
Osallistuminen YK:n operaatioihin olisi kuitenkin huomattavasti edullisempaa sillä organisaatio kompensoi osallistujavaltioiden osallistumiskustannuksia tietyn sopimuskaavan mukaan.
Eikö vaalien alla olisi parempi suunnata katseet mieluumminkin Lähi-Itään kuin Keski-Aasiaan ja vähentää silläkin tavalla painetta veronmaksajan kukkarosta ja kirkastaa julkista kilpeä (entisenä) rauhanturvaamisen suurmaana.
