Afganistanin lahjusjutun esimiehille ei rangaistuksia

Helsingin hovioikeus on tuominnut Suomen rauhanturvajoukon komentajana Afganistanissa työskennelleen everstin tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta lahjusoikeudenkäynnissä. Häntä ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen. Joukon johtajana työskennelleen majurin syytteet puolestaan hylättiin.

Syyttäjä olisi halunnut molemmille miehille tuomion palvelusrikoksesta, koska he eivät puuttuneet alaistensa vastaanottamiin lahjuksiin ja aloittaneet esitutkintaa.

Everstin toimia hovioikeus piti huolimattomuutena. Hovioikeuden mukaan hänen tarkoituksena ei ollut vältellä velvollisuuksiaan, koska hän muun muassa aloitti tiedustelut lahjusepäilyistä. Lisäksi hovioikeus piti pääesikunnan ohjetta esitutkinnan aloittamisesta joukko-osastossa epätarkkana. Eversti jätettiin lopulta tuomitsematta rangaistukseen, koska olosuhteet huomioiden rikos oli vähäinen.

Majurin syytteet hylättiin sen sijaan kokonaan, koska lahjustenottajien toiminnan seuranta ei hovioikeuden mielestä ollut hänen päävastuualuettaan.
Lahjustenottajat tuomittiin aiemmin

Pääesikunnan tutkintaosasto epäili rikoksista alun perin rauhanturvajoukon kahta komentajaa ja kahta Kabulin osaston johtajaa. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe päätyi kuitenkin nostamaan syytteen vain yhtä komentajaa ja yhtä osaston johtajaa vastaan.

Eversi ja majuri olivat kahden suomalaisissa kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa palvelleiden miesten, tulkin ja projekti-insinöörin, esimiehiä. Tulkki ja projekti-insinööri ottivat lahjuksia vastaan yhteensä kymmenientuhansien eurojen edestä.

Väärinkäytökset tapahtuivat rakennusprojektien yhteydessä vuosina 2004–2006. Helsingin hovioikeus tuomitsi heidät viime vuoden maaliskuussa ehdottomaan vankeuteen törkeästä lahjusten ottamisesta.

Sotilaita koskevien rikossyytteiden ensimmäinen käsittelypaikka on hovioikeus.