Uutiset

Suomi suhtautuu empien uusiin tehtäviin, joita Natossa harkitaan Afganistanissa toimiville kriisinhallintajoukoille.

Puolustusministeri Jyri Häkämiehenmukaan on vaarana, että "mennään toisten varpaille", jos joukkoja käytetään Afganistanissa rehottavan huumekaupan kitkemiseen.

Suomella on Afganistanissa sata sotilasta. Naton lukujen mukaan heistä 80 on tällä hetkellä Ruotsin johtaman "jälleenrakennusryhmän" (PRT) vahvuudessa Mazar-i-Sharifissa Afganistanin pohjoisosassa.

Naton johtamilla Isaf-joukoilla ei ole vielä valtuutusta puuttua Afganistanin unikkopelloilta maailmalle lonkeroituvaan oopiumikauppaan. Käytännössä sotilaat joutuvat seuraamaan vierestä huumekuljetuksia, jotka ovat heitä vastaan sotivien talebanien tärkein tulonlähde.

Torstaina Budapestissa alkavassa Naton puolustusministerikokouksessa ehdotetaan, että Isafin osallistujamaat voisivat halutessaan antaa sotilailleen valtuudet estää huumekauppaa.

Häkämies osallistuu kokouksessa Isafissa mukana olevien maiden osuuteen. Tapaamisen alla hän sanoi, ettei Suomi ole vielä määritellyt kantaansa uusiin valtuuksiin.

Naton korkein upseeri, yhdysvaltalaiskenraali John Craddock hämmästeli samoihin aikoihin Brysselissä pitämässään puheessa, kenet Nato voisi huumevaltuuksilla Afganistanissa vielä suututtaa.

"Mistä itsemurhaiskut ja tienvarsipommit tulevat? Miten asiat voisivat olla huonommin?" Craddock kysyi.

Häkämiehen mukaan Suomi ei ole erityisen huolestunut turvallisuustilanteen huononemisesta suomalaisjoukkojen toiminta-alueella, joka on pysynyt melko rauhallisena. Alueella harkitaan turvallisuusvastuun siirtämistä Afganistanin omille turvallisuusjoukoille.

Samalla pohditaan, muutetaanko jälleenrakennusryhmien sotilaspainotteista rakennetta enemmän siviilien ja jälleenrakennuksen suuntaan, Häkämies kertoi.