Uutiset

EU:ssa on ryhdytty pohtimaan muutoksia jo toista vuotta toimettomina olleisiin nopean toiminnan kriisinhallintajoukkoihin.
Viime vuoden alusta lähtien EU:lla on ollut noin 3 000 sotilasta jatkuvassa valmiudessa puolen vuoden ajanjakson kerrallaan, mutta toistaiseksi joukoille ei ole löytynyt yhtään tehtävää.
"Suomi on satsannut toimintaan ja odottaa siltä paljon", sanoi puolustusministeri Jyri Häkämies Brysselissä maanantaina.
Taistelujoukkojen tulevaisuus oli yksi aiheista EU:n ulkoministerikokouksen rinnalla järjestetyssä puolustusministereiden kokouksessa. Suomella on runsaat 200 sotilasta osoitettuina ruotsalaiseen
"taisteluosastoon", joka on toinen kahdesta tämän vuoden alkupuoliskon päivystävästä joukko-osastosta. Suomi oli mukana valmiudessa myös viime vuoden alun.
Samaan aikaan sotilasliitto Natolla on valmiudessa paljon raskaammin aseistettu valmiusjoukko NRF. Suurimmillaan jopa 25 000 sotilaan NRF-joukoille on löytynyt tehtäviä vain katastrofiavussa ja suurten
urheilutapahtumien turvaamisessa. Suomi on ilmoittautunut mukaan myös NRF-toimintaan, muttei osallistu sen
päivystyskiertoon.
Natossa on jo päätetty keventää valmiusjoukkojen päivystysvuoroja, mutta EU:ssa muutokset ovat vasta alussa. Joukkojen lakkauttaminen ei ainakaan vielä ole harkinnassa. Häkämiehen mukaan kyseessä on "resurssi, jota ei käytetä". Pitkän päälle Suomelle on rasite, jos sen kriisinhallintatehtäviin osallistuvista sotilaista parisataa on säännöllisin välein toimettomassa päivystyksessä. Suomella on nykyään kriisinhallinnassa mukana kerralla noin 800 sotilasta. Seuraava päivystysvuoro on edessä vasta muutaman vuoden kuluttua.

EU:ssa on erimielisyyttä, millaisiin tehtäviin nopeaan toimintaan varattuja joukkoja voi käyttää. Osa jäsenmaista vastustaa valmiusjoukkojen käyttämistä reservinä tai muiden operaatioiden täydentäjinä. Erimielisyydet johtivat siihen, että Ruotsin johtama taisteluosasto ei lähtenyt kriisinhallintatehtäviin Tsadiin. Sinne piti koota eri joukko,
jossa suomalaiset ja ruotsalaiset ovat kuitenkin mukana. Toimettomina EU:n valmiusjoukoista on vähemmän hyötyä osallistujille kuin Naton järjestelmästä. NRF-joukot ovat tärkein tapa kouluttaa kansainvälisiä
kriisinhallintajoukkoja. Yhteiset standardit luodaan niissä myös EU:n joukoille.