Uutiset

Vuosittain suomalaisista rauhanturvaajista noin 50-80 henkilöä tarvitsisi erityistason apua henkisen tasapainon palauttamiseen palveluksensa jälkeen. Lukema voidaan laskea muiden Pohjoismaiden rauhanturvaajien keskuudessa tehdyistä tutkimuksista, kertoo Kansanterveyslaitoksen tutkija Monica Röberg. Nykyiset ja menneet sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot ovat joskus olleet mandaattinsa puolesta joko mahdottomia tai hampaattomia, ettei yksittäinen sotilas tai sotilasjoukko ole pystynyt estämään esim. Ruandan tai Srebrenican tyyppisiä kansanmurhia.
Suomalaiset rauhanturvaajat eivät välttämättä ole olleet vastaavanlaisissa tapahtumissa mukana, mutta esim. Afganistanin ISAF-operaatio on yksi vaikeimmista missä suomalaiset ovat mukana.

Jos suomalainen rauhanturvaaja hakeutuu suomalaiseen terveyskeskukseen, kukaan siellä ei ymmärrä mistä on kysymys eikä varsinkaan mitä pitäisi tehdä. Meillä pitäisi olla tarkoituksenmukainen järjestelmä, paikka ja resursseja palauttaa sekä fyysisesti että psyykkisesti vaurioituneita rauhanturvaajia takaisin normaalielämään, jatkaa Röberg tuoreessa Sinibaretti-lehdessä.