Kotiuttamisraha käyttöön

Puolustusministeriö on päättänyt ottaa käyttöön erityisen kotiuttamisrahan rauhanturvaajille, joiden työt keskeytyvät puolustusvoimista tai kriisinhallintaorganisaatiosta riippumattomista syistä. Suuruudeltaan tämä kotiuttamisraha vastaisi viikon palkkaa.

Nykyisen palvelussopimuksen mukaan ns. "force majeure" -tapauksissa puolustusvoimilla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa koko sopimusajalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkka maksetaan siltä ajalta, jonka operaatio kestää, ei koko sopimuskaudelta. Yli neljän kuukauden palveluksen jälkeen rauhanturvaajat saavat kuukauden palkallisen kotouttamisjakson, mutta lyhyemmissä palvelussuhteissa olevat jäävät nuolemaan näppejään.

Rauhanturvaajaliitossa puolustusministeriön esitystä pidetään hyvänä, mutta korvauksen määrää riittämättömänä.

- Jos esimerkiksi kuuden kuukauden sopimus päättyy jo kuukauden kuluttua, on tilanne kohtuuton. Viikon palkka on silloin pieni hyvitys, sanoo Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Heikki Holma.

Rauhanturvaajaliiton mukaan varsinkin sopimuskauden alkuvaiheessa keskeytyvien operaatioiden henkiökunnalle tulisi järjestää korvaavaa työtä sopimuksen loppuajaksi. He voisivat palvella Holman mukaan sopimussotilaina Porin Prikaatissa, jolloin tulonmenetyksiä ei aiheutuisi.

Järjestely ei myöskään maksaisi valtiolle ylimääräistä, sillä rahaa säästyisi operaation keskeytyessä. Tämä vaatisi kuitenkin ministeriötason ratkaisuja rahoituksen suhteen, sillä rauhanturvaoperaatiot rahoitetaan ulkoministeriön budjetista, kun taas sopimussotilaat kuuluvat puolustusministeriön budjettiin, Holma arvioi.

Tshadista palanneista osalla vaikeuksia

Keskustelu keskeytyneiden rauhanturvaoperaatioiden henkilökunnan kohtelusta käynnistyi, kun Tshadin rauhanturvaoperaatio keskeytyi ennen aikojaan. Valtaosa rauhanturvaajista palasi Suomeen toukokuussa, vaikka sopimus oli tehty elokuun loppuun saakka.
Muutamille operaatioon osallistuneille rauhanturvaajille on koitunut vaikeuksia, kun töistä on otettu määräaikainen palkaton vapaa tai virkavapaa ja asuntokin on ollut vuokrattuna toisaalle.

Nykyisen palvelusopimuksen mukaan yli neljä kuukautta palvelleille rauhanturvaajille tulee järjestää kuukauden mittainen palkallinen kotiuttamisjakso. Tshadista rauhanturvaajista osa joutui palaamaan hieman ennen kuin neljä kuukautta olisi tullut täyteen. Heille kuitenkin järjestettiin palkallinen kolmen viikon kotiuttamisaika. Rauhanturvaajaliitto on tähän järjestelyyn tyytyväinen.

- Kolmen viikon kotiuttamisjakso on linjassa nykyisen sopimuksen kanssa, Holma sanoo.

Tshadista palanneista rauhanturvaajista osalle operaation keskeytyminen aiheutti työttömyysjakson ja sitä kautta ansionmenetyksiä. Rauhanturvaajaliitto toivoo, että heistä jokaisen kanssa katsottaisiin kuinka suuret taloudelliset menetykset ovat olleet ja kuinka ne saataisiin korvattua.

Porin Prikaatin komentajan sijaisen, eversti Pekka Saariahon mukaan Tshadista kotiutettujen rauhanturvaajien hyväksi on käytetty kaikki keinot. Jatko on hänen mukaansa nyt kiinni ministeriöstä.

Työnantajalla velvollisuus ottaa rauhanturvaaja takaisin

Puolustusministeriö ei aio maksaa Tshadista palanneiden rauhanturvaajien palkkaa koko sopimuskaudelta.
Ministeriö vetoaa siihen, että nykyisen lain mukaan työnantajalla on velvollisuus ottaa rauhantehtävissä ollut työntekijä takaisin samaan tai vastaavaan tehtävään kuin missä hän on ollut myös silloin, kun palvelus keskeytyy.

- Käytännössä tämä voi olla kuitenkin hankalaa, koska työntekijälle on palkattu sijainen koko ajalle eikä vastaavaa työtä välttämättä löydy ollenkaan, kertoo Holma.

Tällaisissa tapauksissa työnantajaa ei pystytä tai haluta ottaa vastaan, vaikka laki niin määräisi. Yleensä työnantajaa vastaan ei Holman mukaan kuitenkaan haluta tai uskalleta lähteä käräjöimään.
Tshadin kriisinhallintaoperaatiossa palveli noin 80 suomalaista rauhanturvaajaa. YK-johtoinen operaatio keskeytyi Tshadin presidentin ja hallituksen vastustuksen vuoksi.