Naiset rauhanturvaajina - melkein totta

Porissa SuomiAreenassa keskusteltiin myös naisten asemasta kriisinhallinnassa. Tilaisuutta veti entinen suurlähettiläs Pertti Salolainen. Keskustelijoina olivat Suomen YK-liiton puheenjohtaja Antti Kaikkonen, Pauli Järvenpää, Antti Häikiö, Liisa Jaakonsaari ja Kai Sauer, mutta Rauhanturvaajaliitto ei kutsua saanut. Se sinänsä on hämmentävää, sillä SRTL:lla on parhain näkemys ja kokemus otsikon aiheesta ollen myös YK-liiton jäsen. MTV3 ei siis ole tilanteen tasalla. Suomalaisia naisia on ollut rauhanturvatehtävissä jo vuodesta 1991 ja vuodesta -95 naisilla on ollut mahdollisuus suorittaa asepalvelus. Näinä vuosina suomalaisia naisia on rauhanturvatehtävissä ollut yli 500.

- Siviilikriisinhallinnassa suomalaisten naisten osuus on noin 30%, joka on suurin määrä verrattuna mihinkään muuhun kansallisuuteen, faktoittaa Antti Häikiö. 

Naisia tarvitaan erilaisiin tehtäviin, mutta vain johonkin spesifistiin tehtäviin. Länsimaille on tärkeä näyttää, että naisia on mukana. Jonkinlainen syvä mielipide on, että naiset ovat mukana vain muodon vuoksi. Miehisessä kriisinhallinnassa ei juurikaan ole naisille tilaa, vaikka YK:n päätöslauselma 1325 niin haluaisi.
On totta, että erilaisissa konflikteissa naisten asema on erinomaisen surkea, joten naisten tietämystä näissä tarvitaan.

SuomiAreenan keskustelussa Atlanttiseuran puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari oli pettymys. Hän oli selvästi väärässä, nyt ammattilaisten, seurassa. Sen sijaan Antti Häikiö otti asiantuntijan roolin kouluttaen ohi mennen keskustelijoita ja kuulijoita.

Yleisöstä puheenvuoron käyttänyt ISAF-veteraani otti esiin oikean aspektin.
- Rauhanturvaajana en nähnyt kuin kaksi paikallista naista koko viiden kuukauden aikana. Ei rauhanturvaajat voi "opettaa" yhteisöä elämään ns. länsimaisen opin mukaan, hän tykitti.

Keskustelun puheenjohtaja Salolainen ei ollut oikea ihminen keskustelua vetämään, vaan hänen paikkansa olisi ollut asiantuntijana. Keskustelun pääaihe, eli naiset rauhanturvaajana, jäi valitettavan torsoksi.