Uutiset

Kosovossa voisi edelleen puhjeta samanlaisia yhteenottoja kuin kevättalvella 2004. Jännitystä on ollut ilmassa pitkään, mutta odottaminen saattaa lisätä turhautumista. Toisaalta myös rauhanturvaajat ovat varautuneet välien yhtäkkiseen kärjistymiseen toisin kuin puolitoista vuotta sitten. - Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä kireämmäksi tilanne muuttuu, pohtii Harri Holkeri STT:n puhelinhaastattelussa.
Holkeri oli Kosovon YK-hallinnon johdossa viime vuoden maaliskuussa, kun väkivaltaisuudet leimahtivat Mitrovicassa. Useita kirkkoja, moskeijoita ja serbien taloja sytytettiin tuleen eri puolilla maakuntaa. Surmansa sai parikymmentä ihmistä ja sadat haavoittuivat. Albaanit lähtivät liikkeelle raivostuttuaan tiedoista, joiden mukaan serbit olisivat ajaneet albaanilapsia jokeen. Mellakoita arveltiin järjestetyiksi.
- Turvallisuusviranomaiset ovat nyt paremmin valmistautuneita kuin silloin. Levottomuudet alkoivat kuin tyhjästä. Mitkään tiedusteluorganisaatiot eivät pystyneet näkemään, että ne ovat tulossa, Holkeri kertaa.- On oletettavissa, että niistä asioista on pystytty oppimaan ja vastaavat rauhattomuudet kyetään estämään.

"Sidonnaisuudet hyvin mutkikkaita"

Viha ja pelko eivät näytä laantuneen varsinkaan Mitrovicassa. Kaupungin silta saatiin avattua liikenteelle viime kesänä, mutta kukaan ei uskaltanut aluksi käyttää sitä. Serbit olisivat halunneet pitää kotinsa turvallisuussyistä yhtä erillään albaaneista kuin ennenkin. Holkerin mukaan väkivallan uhka on entistä vakavampi, ellei neuvotteluissa päästä eteenpäin. Lopullista vastausta on odotettu niin kauan. - Ratkaisun löytäminen on erittäin vaikeaa. Se riippuu kovin monesta asiasta, ja sidonnaisuudet ovat hyvin monimutkaisia.
Albaaneja on Kosovon väestöstä yhdeksänkymmentä prosenttia ja serbejä kuutisen prosenttia. Maakunta on Serbialle historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeä vanhan valtakunnan ydinalue. Tästä syystä Holkeri ei uskokaan, että serbit lähtisivät Kosovosta, jos se saisi itsenäisyyden: - Sehän on heidän pyhiä alueitaan. Holkerin mukaan on varmaa, että rauhanturvaajia tarvitaan Kosovossa vielä kauan. Siellä on tällä hetkellä noin 17 000 Kfor-sotilasta. Operaatioon osallistuu myös 510 suomalaista. (STT)